HUKKUMISKUOLEMAT KYMENLAAKSON RANNIKOLLA JA HUKKUMISKUOLEMIEN TILASTOINTIKÄYTÄNTEET
Alastalo, Tapani (2012)
Alastalo, Tapani
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086792
Tiivistelmä
Onnettomuustutkintakeskus keräsi tietoa hukkumiskuolemista eri viranomaisilta ajalta 1.4.2010 - 31.3.2011 ja suoritti teematutkinnan hukkumiskuolemista. Tutkimus val-mistui marraskuussa 2011.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hukkumiskuolemien määrät ja yleisimmät hukkumiskuolemapaikat Kymenlaakson rannikolla 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla sekä eri viranomaisten hukkumiskuolemien tilastointikäytänteitä.
Työmenetelmänä olivat haastattelut Kymenlaakson poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa sekä tilastotiedon hankkiminen edellä mainituilta viranomaisilta, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitolta ja Tilastokeskukselta.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto pitää ajantasaista tilastoa luonnonvesistöihin hukkuneista ja kerää tietonsa lehtikirjoituksista. Tilastokeskuksen hukkumistilastot perustuvat kuolintodistusten tietoihin ja ne valmistuvat siten, että edellisen vuoden hukkumiset näkyvät seuraavan vuoden tilastoissa. Kymenlaakson osalta tämän opinnäytetyön aineistona olevat tilastot pohjautuvat Tilastokeskuksen tilastoihin, Kymenlaakson pelastuslaitoksen ylläpitämään PRONTO-järjestelmän tietokantaan sekä poliisin tietojärjestelmästä saatuihin tilastoihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kymenlaaksossa hukkuu vuosittain keskimäärin 5 henkilöä, joista yli 80 % on miehiä. Kaikista tapaturmaisesti hukkuneista noin puolet oli alkoholinvaikutuksen alaisena. Suurin osa Kymenlaakson hukkumistapauksista ta-pahtuu Kotkan alueella. Kymenlaakson rannikolle hukkui vuosien 1996-2011 aikana 15 henkilöä, joista yhdeksän tapausta sijoittui Kotkan alueelle. Mitään yksittäistä erityisen vaarallista hukkumiskuolemapaikkaa ei tutkimuksessa havaittu.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hukkumiskuolemien määrät ja yleisimmät hukkumiskuolemapaikat Kymenlaakson rannikolla 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla sekä eri viranomaisten hukkumiskuolemien tilastointikäytänteitä.
Työmenetelmänä olivat haastattelut Kymenlaakson poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa sekä tilastotiedon hankkiminen edellä mainituilta viranomaisilta, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitolta ja Tilastokeskukselta.
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto pitää ajantasaista tilastoa luonnonvesistöihin hukkuneista ja kerää tietonsa lehtikirjoituksista. Tilastokeskuksen hukkumistilastot perustuvat kuolintodistusten tietoihin ja ne valmistuvat siten, että edellisen vuoden hukkumiset näkyvät seuraavan vuoden tilastoissa. Kymenlaakson osalta tämän opinnäytetyön aineistona olevat tilastot pohjautuvat Tilastokeskuksen tilastoihin, Kymenlaakson pelastuslaitoksen ylläpitämään PRONTO-järjestelmän tietokantaan sekä poliisin tietojärjestelmästä saatuihin tilastoihin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kymenlaaksossa hukkuu vuosittain keskimäärin 5 henkilöä, joista yli 80 % on miehiä. Kaikista tapaturmaisesti hukkuneista noin puolet oli alkoholinvaikutuksen alaisena. Suurin osa Kymenlaakson hukkumistapauksista ta-pahtuu Kotkan alueella. Kymenlaakson rannikolle hukkui vuosien 1996-2011 aikana 15 henkilöä, joista yhdeksän tapausta sijoittui Kotkan alueelle. Mitään yksittäistä erityisen vaarallista hukkumiskuolemapaikkaa ei tutkimuksessa havaittu.