Logistisen palveluprosessin kustannusseurannan kehittäminen
Kukkonen, Taina (2012)
Kukkonen, Taina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076619
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin osana SULOIN-hanketta. Laurea-ammattikorkeakoulu on mukana SULOIN-hankkeessa, jonka tarkoituksena on parantaa Etelä-Suomen logistiikkaklusterin osaamisrakenteita, kilpailukykyä ja ekologisuutta kansainvälisen verkostoitumisen kautta. Yritys X, joka on tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, on yksi SULOIN-hankkeessa mukana olevista yrityksistä. Tämän opinnäytetyön pohjana toimii Yritys X:n toimitusjohtajan osoittamat ongelmakohdat eräässä yrityksen terminaaleista.
Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa Yritys X:lle toimitusjohtajan kaipaamia tietoja. Työssä keskitytään kustannusseurannan kehittämiseen, jota tukemaan tehtiin tarvittavat prosessimallinnukset. Tästä syystä opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui prosessimallinnukset ja kustannuslaskenta. Opinnäytetyö on tehty tämän vuoksi kahdessa kokonaisuudessa, joista ensimmäisessä perehdyttiin Yritys X:n prosessien mallintamiseen. Toinen selkeä kokonaisuus on kustannuslaskenta. Opinnäytetyön teoriassa on käsitelty kummankin osa-alueen keskeisimmät teoriat. Kustannusseurannan toteutuksessa on pyritty yhdistämään prosessimallinnukset ja kustannuslaskenta yhdeksi kokonaisuudeksi toisiaan tukemaan.
Tutkimusmenetelminä prosessimallinnuksia tehtäessä on käytetty teemahaastattelua ja havainnointia. Prosessimallinnusten ensisijainen tarkoitus oli toimia pohjana kustannusseurannan kehittämiselle, ja niiden kautta perehdyttiin yrityksen ydin- ja tukiprosesseihin. Ydinprosesseista perehdyttiin erityisesti palveluiden tuottamiseen, josta tehtiin tarkemmat mallinnukset tutkittavan terminaalin kohdalla. Kustannusseurannan kehittämisehdotukset perustuvat puolestaan Yritys X:n antamaan saldoreskontraan, jota on lajiteltu ja analysoitu.
Prosessimallinnuksista tuli tarkoitettua kattavammat, sillä opinnäytetyössä kyseenalaistettiin yrityksen määrittämät prosessit ja tilalle tehtiin ehdotuksia uusista määritelmistä. Kustannusseurannan kehittäminen jäi pitkälti teoreettiselle tasolle. Yritys X:n tämänhetkinen kirjanpidon ja kustannuslaskennan tila ei mahdollistanut konkreettisia toimia kustannusseurannan toteuttamiseksi. Tämän vuoksi opinnäytetyössä keskitytään lähinnä kehitysehdotuksiin, jotka mahdollistaisivat tulevaisuudessa kustannusseurannan.
Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli tuottaa Yritys X:lle toimitusjohtajan kaipaamia tietoja. Työssä keskitytään kustannusseurannan kehittämiseen, jota tukemaan tehtiin tarvittavat prosessimallinnukset. Tästä syystä opinnäytetyön teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui prosessimallinnukset ja kustannuslaskenta. Opinnäytetyö on tehty tämän vuoksi kahdessa kokonaisuudessa, joista ensimmäisessä perehdyttiin Yritys X:n prosessien mallintamiseen. Toinen selkeä kokonaisuus on kustannuslaskenta. Opinnäytetyön teoriassa on käsitelty kummankin osa-alueen keskeisimmät teoriat. Kustannusseurannan toteutuksessa on pyritty yhdistämään prosessimallinnukset ja kustannuslaskenta yhdeksi kokonaisuudeksi toisiaan tukemaan.
Tutkimusmenetelminä prosessimallinnuksia tehtäessä on käytetty teemahaastattelua ja havainnointia. Prosessimallinnusten ensisijainen tarkoitus oli toimia pohjana kustannusseurannan kehittämiselle, ja niiden kautta perehdyttiin yrityksen ydin- ja tukiprosesseihin. Ydinprosesseista perehdyttiin erityisesti palveluiden tuottamiseen, josta tehtiin tarkemmat mallinnukset tutkittavan terminaalin kohdalla. Kustannusseurannan kehittämisehdotukset perustuvat puolestaan Yritys X:n antamaan saldoreskontraan, jota on lajiteltu ja analysoitu.
Prosessimallinnuksista tuli tarkoitettua kattavammat, sillä opinnäytetyössä kyseenalaistettiin yrityksen määrittämät prosessit ja tilalle tehtiin ehdotuksia uusista määritelmistä. Kustannusseurannan kehittäminen jäi pitkälti teoreettiselle tasolle. Yritys X:n tämänhetkinen kirjanpidon ja kustannuslaskennan tila ei mahdollistanut konkreettisia toimia kustannusseurannan toteuttamiseksi. Tämän vuoksi opinnäytetyössä keskitytään lähinnä kehitysehdotuksiin, jotka mahdollistaisivat tulevaisuudessa kustannusseurannan.