Kinesioteippaus tenniskyynärpään terapiakeinona
Siltanen, Tiltu; Metsämuuronen, Anna; Riihelä, Janniina (2012)
Siltanen, Tiltu
Metsämuuronen, Anna
Riihelä, Janniina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204305580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204305580
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia kinesioteippauksen akuuttia ja sub-akuuttia vaikutusta käden puristusvoimaan, subjektiivisen kivun tuntemiseen, reaktioaikaan ja liikenopeuteen tenniskyynärpään vaivasta kärsivillä henkilöillä.
Tutkimukseen osallistui 10 koehenkilöä, joilla oli tenniskyynärpään oireita. Koe-henkilöt jaettiin satunnaisesti koe- (n =5) ja kontrolliryhmään (n=5). Mittauksia koeryhmällä oli kolme: alkumittaus, mittaus välittömästi kinesioteippauksen jäl-keen sekä kontrollimittaus kolmen päivän kuluttua. Kontrolliryhmällä mittauksia oli kaksi: alkumittaus ja kontrollimittaus kolmen päivän kuluttua.
Subjektiivista kipua mitattiin VAS- kipujanamittarilla ja puristusvoimaa New Test Isometric Power puristusvoimamittarilla. Käden reaktioaikaa ja liikenopeutta mitattiin reaktioaikamittarilla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistic 19- ohjel-maa käyttäen. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p< 0,05.
Koeryhmän subjektiivinen aamuinen lepokipu lieveni kolmen vuorokauden aika-na 69,3 % p<0,05. Kontrolliryhmän puristusvoima aleni 9 % ja voimantuottono-peus 50,9 % kolmen vuorokauden aikana. Kinesioteippauksella ei ollut vaiku-tusta koeryhmäläisten puristusvoimaan heti teippauksen jälkeen eikä kolmen vuorokauden kuluttua p> 0,05. Yläraajan reaktioajassa ja liikenopeudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia koe- ja kontrolliryhmässä.
Pienen otoskoon vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne ovat enem-mänkin suuntaa antavia. Jos tilastollista merkitsevyyttä ei tarkastella, kine-sioteippaus vähensi subjektiivista kivun tuntemusta suullisen palautteen pohjal-ta kaikilla koehenkilöillä. Lisäksi sekä koe- että kontrolliryhmäläiset olivat kaikki kiinnostuneita saamaan jatkossakin kinesioteippausta tenniskyynärpäähänsä.
Jatkotutkimuksissa kinesioteippauksen vaikuttavuutta tenniskyynärpään hoito-keinona voitaisiin tutkia isommalla koehenkilöjoukolla, pidemmillä mittausväleillä tai useammalla mittauskerralla.
Tutkimukseen osallistui 10 koehenkilöä, joilla oli tenniskyynärpään oireita. Koe-henkilöt jaettiin satunnaisesti koe- (n =5) ja kontrolliryhmään (n=5). Mittauksia koeryhmällä oli kolme: alkumittaus, mittaus välittömästi kinesioteippauksen jäl-keen sekä kontrollimittaus kolmen päivän kuluttua. Kontrolliryhmällä mittauksia oli kaksi: alkumittaus ja kontrollimittaus kolmen päivän kuluttua.
Subjektiivista kipua mitattiin VAS- kipujanamittarilla ja puristusvoimaa New Test Isometric Power puristusvoimamittarilla. Käden reaktioaikaa ja liikenopeutta mitattiin reaktioaikamittarilla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistic 19- ohjel-maa käyttäen. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p< 0,05.
Koeryhmän subjektiivinen aamuinen lepokipu lieveni kolmen vuorokauden aika-na 69,3 % p<0,05. Kontrolliryhmän puristusvoima aleni 9 % ja voimantuottono-peus 50,9 % kolmen vuorokauden aikana. Kinesioteippauksella ei ollut vaiku-tusta koeryhmäläisten puristusvoimaan heti teippauksen jälkeen eikä kolmen vuorokauden kuluttua p> 0,05. Yläraajan reaktioajassa ja liikenopeudessa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia koe- ja kontrolliryhmässä.
Pienen otoskoon vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne ovat enem-mänkin suuntaa antavia. Jos tilastollista merkitsevyyttä ei tarkastella, kine-sioteippaus vähensi subjektiivista kivun tuntemusta suullisen palautteen pohjal-ta kaikilla koehenkilöillä. Lisäksi sekä koe- että kontrolliryhmäläiset olivat kaikki kiinnostuneita saamaan jatkossakin kinesioteippausta tenniskyynärpäähänsä.
Jatkotutkimuksissa kinesioteippauksen vaikuttavuutta tenniskyynärpään hoito-keinona voitaisiin tutkia isommalla koehenkilöjoukolla, pidemmillä mittausväleillä tai useammalla mittauskerralla.