NUORTEN RIKOSSEURAAMUSTYÖN MUUTOKSET KOTKAN SOSIAALITOIMESSA

Abstract

Vuoden vaihteessa 2010–2011 laki nuorista rikoksentekijöistä kumottiin lailla nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä. Uuden lain myötä nuorten rikosasioiden hoitoon liittyviä aikatauluja kiristettiin ja asetus henkilötutkinnasta kumoutui. Henkilötutkinnan tilalle tuli seuraamusselvitys. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Kotkan sosiaalitoimen kokemuksia viranomaisyhteistyön toimivuudesta nuorten rikosasioiden hoitamisessa ennen ja jälkeen lakimuutoksen. Opinnäytetyö on osa Voi hyvin nuori -hanketta, joka keskittyy vähälle huomiolle jääneisiin nuoriin aikuisiin ja heidän mahdollisuuksiinsa liittyä yhteiskuntaan tuottavina jäseninä. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja siinä on käytetty teemahaastattelumenetelmää. Tutkimukseen haastateltiin kolmea Kotkan nuorisoryhmässä työskentelevää henkilöä, jotka hoitavat nuorten rikosasioita. Kaikissa haastatteluissa käytettiin valmiiksi laadittua teemahaastattelurunkoa, jossa oli viisi teemaa. Aineiston analyysinä käytettiin teemoittelua. Kotkan sosiaalitoimessa nuorten rikosasioiden hoitamiseen liittyvä viranomaisyhteistyö koettiin toimivana ennen lakimuutosta. Lakimuutokseen havahduttiin sattumalta ja lakimuutoksen tiedottamista peräänkuulutettiin. Henkilötutkinta koettiin Kotkassa enemmänkin työvälineenä, kun taas viranomaisten työskentelyyn liittyvä aikataulutus koettiin sekä myönteisenä että kielteisenä.

Young Offenders Act was repealed at the turn of the year 2010. The New law tightened young offender’s schedules related to criminal cases as well as the regulation of personal investigation was repealed. The aim of this study was to investigate how the social workers in Kotka experience co-operation with other authorities before and after the amendment of the law when conducting young people in criminal cases. This study is part of “Voi hyvin nuori” -project, which has a focus on the young adults who have been left their own and their chances to join the society as productive members. The study is based on qualitative data and was collected by interviews. The interviews consist of three people who worked within the youth group that handle young people criminal cases in Kotka. All the interviews are based on a pre-drawn up thematic interview outline which contains five themes. The material from the interviews has been analyzed by categorizing it to different themes. The authorities, who were dealing with young offenders and their cases, were considered efficient in Kotka before the law changed. The new law turned up rather suddenly therefore more information was required. Personal investigation was considered rather a tool than anything else and as authorities’ work was seen both positive and negative.