Vanajaveden lähivaluma-alueen kuormitus ja maankäytön vaikutus keväisten sulamisvesien vedenlaatuun

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vanajaveden lähivaluma-alueen vaikutus Vanajaveden kuormitukseen keväisistä sulamisvesistä. Lisäksi selvitettiin lähivaluma-alueen maankäyttö ja sen vaikutukset vedenlaatuun. Opinnäytetyö toteutettiin Helsingin yliopiston Lammin biologiselle asemalle ja tuloksista raportoitiin ensisijaisesti aseman professorille Lauri Arvolalle ja Vanajavesikeskuksen vesijaostolle. Vanajavesikeskus on mukana Vanajaveden valuma-alueen kunnostusprojekteissa, ja se etsii aktiivisesti uusia kunnostuskohteita.

Käytettyihin tutkimusmenetelmiin kuului kenttätyöskentely, laboratorioanalyysit ja taulukkolaskenta. Vanajaveden valuma-alueen maankäyttöä tutkittiin paikkatietoaineistojen (GIS) avulla. Vanajavesi sijaitsee lähellä Hämeenlinnan keskustaa, ja se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järvi on ekologiselta luokaltaan tyydyttävä, ja sen suurimpia ongelmia ovat happikato ja sinileväkukinnat kesällä.

Vanajavesi on fosforirajoitteinen järvi, joten sen rehevyyteen voidaan puuttua fosforikuormitusta vähentämällä. Tutkimusajankohta oli keväällä, jolloin ravinnekuormitukset ovat suurimmillaan. Näytteenottopisteitä lähivaluma-alueella oli useita ja niiden ravinnetuloksista selvisivät suurimmat kuormituslähteet.

Lähivaluma-alueen fosforikuormitus pinta-alaa kohti oli hieman kaukovaluma-alueen kuormitusta suurempi opinnäytetyön laskutoimitusten perusteella. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) VEMALA vesistömallin virtaama- ja kuormitustietojen perusteella lähivaluma-alueen pinta-alakohtainen vaikutus on jopa kaksinkertainen verrattuna kaukovaluma-alueeseen. Lähivaluma-alue on kooltaan vain kymmeneksen Vanajaveden valuma-alueesta, joten sen kokonaisvaikutus jää pieneksi.

The main objective of this thesis was to evaluate the effect of the spring runoff waters from the subcatchment area near Lake Vanajavesi on the nutrient loads. The purpose was also to study how the land uses affect water quality. The thesis was commissioned by the Lammi Biological Station of the University of Helsinki. The results were reported primarily to the Vanajavesi Centre and Professor Lauri Arvola at the University of Helsinki. The Vanajavesi Centre is involved in restoration projects in the Vanajavesi catchment area and is actively persuing new treatment projects.

The methods applied in the study include fieldwork, laboratory analysis and spreadsheet calculation. Geographical information systems (GIS) were used to research the land use of the catchment area. Lake Vanajavesi is part of the Kokemäki basin and it is located near the city of Hämeenlinna. The ecological status of the lake is moderate and its biggest problems are oxygen deficiency and summer cyanobacterial bloom.

Lake Vanajavesi is a phosphorus limited lake so problems in eutrophication can be mitigated by reducing the amount of phosphorus. The research was carried out during the spring when the nutrition loading was at its peak. The biggest sources of nutrition loading were discovered from the nutrition samples of the sampling points in the subcatchment area near Lake Vanajavesi.

According to the calculations, the amount of phosphorus load per unit area from the subcatchment area near Lake Vanajavesi was a little higher than in the rest of the catchment area. Load per unit area from the subcatchment area near Lake Vanajavesi is double according to water quality simulations run with the VEMALA model of the Finnish Environment Institute (SYKE). The subcatchment area is only one tenth of the size of the whole area, so the overall effect is minor.