Kuoleman jälkeiset toimenpiteet

Abstract

Kuoleman jälkeisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on kirjoitettu melko vähän. Perunkirjoituksesta ja perinnönjaosta löytyvää kirjallisuutta on paljon, mutta vainajan kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden tekemästä arvokkaasta työstä löytyy niukasti tietoa. Kuoleman jälkeisen kokonaisprosessin tiedostaminen ja informaation saaminen on hyödyllistä jokaiselle, sillä kuolema on asia, joka koskettaa meitä kaikkia ennemmin tai myöhemmin.

Opinnäytetyön teoriaosuus jakautuu pääasiallisesti kahtia: prosesseista ja prosessijohtamisesta kertovaan osuuteen sekä kuoleman jälkeisten toimenpiteiden osuuteen. Prosesseista ja prosessijohtamisesta kertovassa osiossa käsitellään niihin liittyviä keskeisiä käsitteitä, prosessien tunnistamista ja nimeämistä, prosessikarttaa sekä prosessien kuvaamista, mittaamista ja kehittämistä. Prosessiteorian jälkeen kuoleman jälkeiset toimenpiteet -osiossa käsitellään vainajan kuolinsyyn selvittämistä ja hautaamista sekä perunkirjoitusta, pesänselvittämistä ja perinnönjakoa. Prosessit koostuvat kuitenkin jokapäiväisestä toiminnasta, joten kaikki kuoleman jälkeen tapahtuvat toimenpiteet muodostavat mittavan kokonaisprosessin. Kokonaisprosessi on kuitenkin jaettava eri toimitsijoiden tuottamiin osaprosesseihin, jotta prosessin toteuttaminen olisi mahdollista. Prosessiajattelun avulla tiedonsiirto ja tehtävien hallinta kuoleman jälkeisessä kokonaisprosessissa eri osapuolten välillä on tehokasta, kun toiminta on huolellisesti suunniteltua.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja sen tarkoituksena oli koota kuoleman jälkeisten osaprosessien suorittama toiminta yhteiseksi kokonaisuudeksi, joka selkiyttää prosessin tehtävien etenemistä. Lisäksi opinnäytetyön liitteeksi koottiin ohjeistus asianajotoimisto Surakka Oy:lle perunkirjoituksen ja perinnönjaon toimittamisesta. Sen pyrkimyksenä on helpottaa kyseisten toimeksiantojen etenemistä. Ohjeistusta voi käyttää muistilistana, josta voi tarkistaa, onko tarvittavat toimenpiteet asian etenemiseksi tehty.

There is not much literature concerning the stages and procedures that take place after death. There is plenty of material on estate inventories and distribution, but there is not that much information about the invaluable work done by those people who take care of the matters of the deceased. Awareness and information of the whole post-death process is useful for everyone, because death concerns us all.

The theoretical part of the thesis is mainly divided into two parts – the first section dealing with the process and process management and the second discussing post-death procedures. The first section of elaborates on the key concepts, the identification, naming, mapping and process characterization of processes, and their measurement and development. The section dealing with post-death procedures discusses the determination of the cause of death, burial, and estate inventory, administration and distribution. However, every process contains daily activities and thus, it can be presumed that all the post-death procedures form an extensive total process. The total process has to be divided into several steps or stages to make the implementation possible. Through process thinking, data transfer and task management between the participants is effective in post-death procedures, providing the operations are carefully planned.

A Qualitative research method was used in the thesis to collect the process stages together and form a continuum which clarifies the tasks of the process’. In addition, the thesis includes instructions to make estate inventory and heritage distribution. The aim of the instructions is to facilitate the execution of such client assignments. The instructions can be used as a checklist to make sure that all necessary steps have been taken.