LASTENSUOJELULAITOKSISSA KÄYTETTÄVÄT RAJOITUSTOIMENPITEET : henkilökunnan kokemuksia Kymenlaaksossa
Palm, Petra (2012)
Palm, Petra
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117675
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kokemuksellista tietoa lastensuojelulain mukaisten rajoitustoimenpiteiden käytöstä lastensuojelulaitosten henkilökunnan näkökulmasta. Opinnäytetyössä on selvitetty, millaisia rajoitustoimenpiteitä kolmessa tutkimuksen kohteena olleessa kymenlaaksolaisessa lastensuojelulaitoksessa on käytetty ja millaisia kokemuksia työntekijöillä niistä on. Tutkimuksen avulla on pyritty vastaamaan siihen, mitä rajoitustoimenpiteet laitosten arkeen ennen kaikkea lasten kasvun ja kehityksen tukemisen näkökulmasta tuottavat; mitä etuja, mitä haittoja ja toisaalta, millaisia valmiuksia henkilökunnalla niiden toteuttamiselle on.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy ennen kaikkea laitoksiin sijoitettujen nuorten erityispiirteisiin, ongelmiin ja tarpeisiin sekä lastensuojelun laitoshoitoon sen tarjoaman kasvuympäristön näkökulmasta, jossa myös henkilöstön työhyvinvoinnilla on oleellinen merkitys. Teoreettinen viitekehys avaa myös rajoitustoimenpiteiden perimmäistä tarkoitusta sekä rajoitustoimenpiteitä itsessään.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lomakekyselyä, johon vastasi yhdeksän työntekijää. Tutkimuksen perusteella voidaan rajoitustoimenpiteiden käytön todeta olevan merkittävä osa haastavien murrosikäisten laitoshoitoa. Tutkimuksen mukaan niiden käyttäminen on yleistä ja perusteltua. Rajoitustoimenpiteet koetaan hyödyllisiksi sijoitettujen lasten kasvun ja kehityksen tukemisessa, mutta samalla vahvaa juridista ja eettistä pohdintaa vaativiksi. Tutkimustuloksissa korostuu laitoksen henkilöstöresurssien ja perehdytyksen merkitys suhteessa rajoitustoimenpiteiden toteuttamiseen – kuten myös niiden ennaltaehkäisyyn.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyy ennen kaikkea laitoksiin sijoitettujen nuorten erityispiirteisiin, ongelmiin ja tarpeisiin sekä lastensuojelun laitoshoitoon sen tarjoaman kasvuympäristön näkökulmasta, jossa myös henkilöstön työhyvinvoinnilla on oleellinen merkitys. Teoreettinen viitekehys avaa myös rajoitustoimenpiteiden perimmäistä tarkoitusta sekä rajoitustoimenpiteitä itsessään.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin lomakekyselyä, johon vastasi yhdeksän työntekijää. Tutkimuksen perusteella voidaan rajoitustoimenpiteiden käytön todeta olevan merkittävä osa haastavien murrosikäisten laitoshoitoa. Tutkimuksen mukaan niiden käyttäminen on yleistä ja perusteltua. Rajoitustoimenpiteet koetaan hyödyllisiksi sijoitettujen lasten kasvun ja kehityksen tukemisessa, mutta samalla vahvaa juridista ja eettistä pohdintaa vaativiksi. Tutkimustuloksissa korostuu laitoksen henkilöstöresurssien ja perehdytyksen merkitys suhteessa rajoitustoimenpiteiden toteuttamiseen – kuten myös niiden ennaltaehkäisyyn.