Sähkönjakeluverkon uudet kunnossapitoalueet
Piirainen, Mika (2012)
Piirainen, Mika
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205117642
Tiivistelmä
Työssä luodaan sähkönjakeluverkolle johtolähtökohtaiset kunnossapitoalueet, jotta kunnossapitotoimien, kuten raivauksen vaikutus johtolähdöllä tapahtuviin sähkönjakelunkeskeytyksiin voidaan todeta. Alueille suunnitellaan keskijännitejohtomääriltään tasainen kuuden vuoden raivausohjelma, jonka käyttöönottokustannukset minimoidaan ja niistä laaditaan kustannusarvio. Viimeiseksi tehdään työkalu, jolla voidaan tutkia sähköverkon kohteiden tarkastuskustannuksia, jos tarkastusvälejä pidennetään.
Kunnossapitoalueet muodostettiin keskijännitejohtolähtöjä mukaileviksi ja taajamista luotiin omat alueensa. Vuosittaiset kilometrimäärät tasattiin sekä siirtymäajalle että sen jälkeen muokkaamalla alueiden huoltovuosia. Uusien alueiden huoltovuodet määritettiin suurimmilta osin mukailemaan vanhaa aluejakoa, jotta ylimääräisiä kustannuksia muodostuisi vähän. Raivauksen kustannusarvio laadittiin urakoitsijoiden keskihintojen sekä keski- ja pienjännitejohtokilometrien perusteella. Tarkastuskustannusten vertailua varten luotiin kolme tarkastusmallia ja taulukko, jossa malleja voidaan vertailla. Yksi malleista kuvaa vanhoja tarkastusvälejä ja muissa maaseutualueiden tarkastusvälejä on pidennetty.
Uusia alueita muodostui yhteensä 161, joista 23 on taajama-alueita. Siirtymäajan ja tavoitekierron keskijännitejohtomäärien vuosittaiset vaihtelut saatiin tasattua vähäisiksi. Muodostuvat lisäkustannukset pysyivät sellaisella tasolla, että uusi aluejako voidaan ottaa suunnitellusti käyttöön. Työssä luotu tarkastusmallitaulukko näyttää erilaisten mallien kustannusten käyttäytymisen, mikä helpottaa uusien tarkastusvälien määrittämistä.
Tarkastuskustannusten alentamiseksi kannattaa pohtia verkostokomponenttien kuntoindeksiperusteista tarkastusväliä, jossa huomioidaan esimerkiksi kohteen tärkeys ja kuntotietoja. Työssä toimeksiantajan sähkönjakeluverkosta ja muilta verkkoyhtiöiltä kerättyjä tietoja sekä tehtyjä työkaluja kannattaa hyödyntää uusien tarkastusvälien määrityksessä.
Kunnossapitoalueet muodostettiin keskijännitejohtolähtöjä mukaileviksi ja taajamista luotiin omat alueensa. Vuosittaiset kilometrimäärät tasattiin sekä siirtymäajalle että sen jälkeen muokkaamalla alueiden huoltovuosia. Uusien alueiden huoltovuodet määritettiin suurimmilta osin mukailemaan vanhaa aluejakoa, jotta ylimääräisiä kustannuksia muodostuisi vähän. Raivauksen kustannusarvio laadittiin urakoitsijoiden keskihintojen sekä keski- ja pienjännitejohtokilometrien perusteella. Tarkastuskustannusten vertailua varten luotiin kolme tarkastusmallia ja taulukko, jossa malleja voidaan vertailla. Yksi malleista kuvaa vanhoja tarkastusvälejä ja muissa maaseutualueiden tarkastusvälejä on pidennetty.
Uusia alueita muodostui yhteensä 161, joista 23 on taajama-alueita. Siirtymäajan ja tavoitekierron keskijännitejohtomäärien vuosittaiset vaihtelut saatiin tasattua vähäisiksi. Muodostuvat lisäkustannukset pysyivät sellaisella tasolla, että uusi aluejako voidaan ottaa suunnitellusti käyttöön. Työssä luotu tarkastusmallitaulukko näyttää erilaisten mallien kustannusten käyttäytymisen, mikä helpottaa uusien tarkastusvälien määrittämistä.
Tarkastuskustannusten alentamiseksi kannattaa pohtia verkostokomponenttien kuntoindeksiperusteista tarkastusväliä, jossa huomioidaan esimerkiksi kohteen tärkeys ja kuntotietoja. Työssä toimeksiantajan sähkönjakeluverkosta ja muilta verkkoyhtiöiltä kerättyjä tietoja sekä tehtyjä työkaluja kannattaa hyödyntää uusien tarkastusvälien määrityksessä.