Ulkomaisten palveluostojen arvonlisäverotus – Case: Helsingin Energia
Suistola, Heidi (2012)
Suistola, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205076781
Tiivistelmä
Kansainvälisessä palvelukaupassa arvonlisävero tilitetään siihen maahan, jossa palvelu tosiasi-allisesti kulutetaan. Verotusmaa määritellään erityisten myyntimaasäännösten mukaan. Suomen kansallinen arvonlisäverolaki noudattaa muiden jäsenvaltioiden lakien tavoin Euroopan Unionin arvonlisäverodirektiiviä, joka yhtenäistää EU-maiden lainsäädännöt. Arvonlisäverotuskäytäntöjen hallitseminen on tärkeää, jotta vero sekä ilmoitetaan että tilitetään oikein.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on Helsingin Energia. Työ on osa yrityksessä käynnissä olevaan ulkomaisia palveluostoja koskevaan projektia. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin ulkomaisiin palveluostoihin osallistuvat työntekijät tuntevat arvonlisäverotuksen ja miten tätä osaamista voitaisiin lisätä. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Energian alv-asiantuntijan teemahaastattelulla sekä henkilöstölle suunnatulla kyselylomakkeella.
Ulkomaisten palveluostojen arvonlisäverotusta käsittelevästä teoriaosuudesta on pyritty muo-dostamaan selkeäsanainen ohjeistus. Teoriaosuus sisältää ulkomaisten ostojen määritelmän sekä siihen oleellisesti liittyvän käänteisen verotuksen läpikäynnin. Työssä on lisäksi tarkasteltu EU:n arvonlisäverodirektiivin vaikutusta ja esitetty elinkeinonharjoittajien välistä palvelukauppaa määrittävät myyntimaasäännökset. Teoreettinen viitekehys pohjautuu pitkälti Suomen arvonlisäverolakiin, jonka tulkinnassa on hyödynnetty niin Verohallinnon ohjeistuksia kuin asiaa käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimuksessa selvisi, että ulkomaisia palveluostoja hoitavien työntekijöiden tietotasoa on syytä kehittää. Kyselyyn vastanneet työntekijät olivat halukkaita saamaan lisätietoa ja yrityksen kannalta olisi järkevää tarjota heille tietoa muun muassa ohjeistuksen avulla. Arvonlisäverotustietoa tulisi lisätä entistä enemmän ostotoiminnan alkupäähän ja paremmin sekä laajemmin arvonlisäverotusta osaavia henkilöitä tulisi olla yrityksessä aiempaa enemmän. Yrityksen tulisi myös ohjeistaa työntekijöitään havaitsemaan mahdollisia arvonlisäverotukseen liittyviä ongelmatilanteita ja kehottaa heitä pyytämään useammin neuvoja.
Ulkomaisten palveluostojen määrä on yrityksen kokonaishankintoihin suhteutettuna erittäin pieni. On siis ymmärrettävää, että osaamisen tasoon ei tältä osin ole huomattu kiinnittää erityistä huomiota. Käynnissä oleva projekti ja opinnäytetyön toteutus ovat kuitenkin selkeitä ja lupaavia merkkejä siitä, että yritys pyrkii oikealla tavalla osaamistason parantamiseen ja laadun var-mistamiseen.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on Helsingin Energia. Työ on osa yrityksessä käynnissä olevaan ulkomaisia palveluostoja koskevaan projektia. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin ulkomaisiin palveluostoihin osallistuvat työntekijät tuntevat arvonlisäverotuksen ja miten tätä osaamista voitaisiin lisätä. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Energian alv-asiantuntijan teemahaastattelulla sekä henkilöstölle suunnatulla kyselylomakkeella.
Ulkomaisten palveluostojen arvonlisäverotusta käsittelevästä teoriaosuudesta on pyritty muo-dostamaan selkeäsanainen ohjeistus. Teoriaosuus sisältää ulkomaisten ostojen määritelmän sekä siihen oleellisesti liittyvän käänteisen verotuksen läpikäynnin. Työssä on lisäksi tarkasteltu EU:n arvonlisäverodirektiivin vaikutusta ja esitetty elinkeinonharjoittajien välistä palvelukauppaa määrittävät myyntimaasäännökset. Teoreettinen viitekehys pohjautuu pitkälti Suomen arvonlisäverolakiin, jonka tulkinnassa on hyödynnetty niin Verohallinnon ohjeistuksia kuin asiaa käsittelevää kirjallisuutta.
Tutkimuksessa selvisi, että ulkomaisia palveluostoja hoitavien työntekijöiden tietotasoa on syytä kehittää. Kyselyyn vastanneet työntekijät olivat halukkaita saamaan lisätietoa ja yrityksen kannalta olisi järkevää tarjota heille tietoa muun muassa ohjeistuksen avulla. Arvonlisäverotustietoa tulisi lisätä entistä enemmän ostotoiminnan alkupäähän ja paremmin sekä laajemmin arvonlisäverotusta osaavia henkilöitä tulisi olla yrityksessä aiempaa enemmän. Yrityksen tulisi myös ohjeistaa työntekijöitään havaitsemaan mahdollisia arvonlisäverotukseen liittyviä ongelmatilanteita ja kehottaa heitä pyytämään useammin neuvoja.
Ulkomaisten palveluostojen määrä on yrityksen kokonaishankintoihin suhteutettuna erittäin pieni. On siis ymmärrettävää, että osaamisen tasoon ei tältä osin ole huomattu kiinnittää erityistä huomiota. Käynnissä oleva projekti ja opinnäytetyön toteutus ovat kuitenkin selkeitä ja lupaavia merkkejä siitä, että yritys pyrkii oikealla tavalla osaamistason parantamiseen ja laadun var-mistamiseen.