Kehitysvammaisen psykososiaalinen toimintakyky

Abstract

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kotkan Mussalokodissa asuvan kolmen kehitysvammaisen henkilön psykososiaalista toimintakykyä sekä tarvittavaa tuen määrää. Psykososiaalista toimintakykyä on tarkasteltu ilmaisutaidon, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen, sosiaalisen tilannetajun ja ihmissuhdetaitojen, empatian, itseluottamuksen, liikkumiskyvyn, sekä ympäristössä liikkumisen ja toimimisen pohjalta. Tavoitteena oli lisätä tietoa aiheesta, sekä edistää työhön osallistuneiden kehitysvammaisten henkilöiden toimintakykyä. Kirjallisuuden sekä internetin tietolähteet käsittelevät kehitysvammaisen toimintakykyä, Toimi- psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen tarkoitettua menetelmää, sekä Eriksonin psykososiaalista kehitysteoriaa. Yhteistyökumppaneiden Mussalokodin sekä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kahden lähihoitajaopiskelijan kanssa toteutettiin kesällä v. 2010, retkipäivä sekä kaksi toimintapäivää. Tuloksien mukaan liikkumiskyky oli kaikilla hyvä ja he pärjäsivät sen suhteen itsenäisesti. Itseluottamuksen, ilmaisutaitojen ja ympäristössä toimimisen ja liikkumisen suhteen yksi henkilöistä pärjäsi melko hyvin itsenäisesti. Eniten puutteita kohderyhmän henkilöillä ilmeni empatian, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen, itseluottamuksen, ilmaisutaitojen sekä sosiaalisen tilannetajun suhteen, joissa myös tuen tarve korostui. Kehittämishaasteena olisi hyvä selvittää sitä, miten ja mitä apuvälineitä käyttämällä kehitysvammaisen psykososiaalista toimintakykyä voitaisiin tukea, jotta he pärjäisivät paremmin itsenäisemmin.

The purpose of this Bachelor’s thesis was to examine the psychosocial ability to function of three mentally retarded inhabitants of Mussalo-home and how much support they required. The ability to function psychosocially was examined based on “Toimi”–method to describe psychosocial ability to function on the levels of self-expression, observance and directing functions, detecting social situations and human relations abilities, empathy, self-esteem and the ability to move and physically function in a given space. The purpose was to increase the information about the subject, and to promote the three mentally retarded persons’ abilities to function. We had a trekking day and two functional days with the generous support of Mussalo-home and two nursing students of Etelä-Kymenlaakso Vocational College in the summer of 2010. According to the survey each had the ability of moving and in that respect manage to get along independently. As to self-esteem, expressing oneself and ability to move around one person could manage independently. The biggest disadvantages the persons had were observance and directing own functions, self-esteem, expressing themselves and detecting social situations. In these areas the need for support was evident. It would be good as a challenge for development to clarify how and with what kind devices one could support the mentally retarded persons’ ability to function psychosocially to enable them living as independently as possible.