Kehitysvammaisen asiakkaan osallisuuden edistäminen asiakasprosessissa työntekijöiden näkökulmasta
Hänninen, Johanna; Keinänen, Liisa (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102242636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102242636
Tiivistelmä
Kehitysvammaisuus on ilmiönä monimuotoinen. Jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on yksilölliset piirteet ja ominaisuudet. (Verneri 2020.) Sosiaalialan yksi keskeinen tavoite on asiakkaan osallisuuden edistäminen. (Talentia 2017, 16). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työntekijöiden kokemuksia, miten kehitysvammaisten asiakkaiden osallisuus toteutuu asiakasprosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana, teemahaastatteluna Eteva kuntayhtymän yhdeksälle työntekijälle. Haastattelu oli jaoteltu neljään teemaan: osallisuus, työtehtävä ja rooli asiakasprosessissa, yhteistyö ja kehittämisideat. Tulosten perusteella työelämäkumppani voi kehittää toimintaansa asiakkaiden osallisuuden näkökulmasta. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee asiakkaiden osallisuuteen vaikuttavia tekijöitä osallisuuden, kehitysvammaisuuden, toimintakyvyn, asiakasprosessin ja sosiaaliohjauksen näkökulmasta.
Tulostemme mukaan Lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) vuonna 2016 tehdyt muutokset itsemääräämisoikeudesta on lähtenyt toteutumaan lain säädännön mukaisesti. Lakiuudistukset ovat edistäneet asiakasosallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tutkimustuloksista saatiin selville, että osallisuus toteutuu arjessa hyvin. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia tehdä valintoja ja niiden kautta he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Vielä asiakas ei aina saa päättää isoissa asioissa, kuten missä haluaa asua. Jotta osallisuus toteutuu, tulee työntekijän tai omaisen olla aktiivisesti tukemassa ja mahdollistamassa asiakasta osallisuuteen. Osallisuutta edistää työntekijän ja omaisen asenne, aito läsnäolo ja kuunteleminen sekä yksilöllisten kommunikointikeinojen hyödyntäminen.
Tulosten perusteella nousi palaverikäytäntöjen kehittäminen yksilöllisemmäksi asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuloksista nousi tarve sosiaalialan osaamisen lisäämiseen arjessa ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntämiseen asiakastyön tueksi.
Asiasanat: kehitysvammaisuus, osallisuus, sosiaaliohjaus, toimintakyvynarviointi, asiakasprosessi
Tulostemme mukaan Lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) vuonna 2016 tehdyt muutokset itsemääräämisoikeudesta on lähtenyt toteutumaan lain säädännön mukaisesti. Lakiuudistukset ovat edistäneet asiakasosallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Tutkimustuloksista saatiin selville, että osallisuus toteutuu arjessa hyvin. Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuuksia tehdä valintoja ja niiden kautta he voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Vielä asiakas ei aina saa päättää isoissa asioissa, kuten missä haluaa asua. Jotta osallisuus toteutuu, tulee työntekijän tai omaisen olla aktiivisesti tukemassa ja mahdollistamassa asiakasta osallisuuteen. Osallisuutta edistää työntekijän ja omaisen asenne, aito läsnäolo ja kuunteleminen sekä yksilöllisten kommunikointikeinojen hyödyntäminen.
Tulosten perusteella nousi palaverikäytäntöjen kehittäminen yksilöllisemmäksi asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tuloksista nousi tarve sosiaalialan osaamisen lisäämiseen arjessa ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntämiseen asiakastyön tueksi.
Asiasanat: kehitysvammaisuus, osallisuus, sosiaaliohjaus, toimintakyvynarviointi, asiakasprosessi