Kuitinmäen yläkoulun 7.– ja 9.–luokkalaisten fyysinen aktiivisuus ja kuormittuminen vuorokauden aikana

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli seurata Kuitinmäen yläkoulun seitsemäs – ja yhdeksäsluokka-laisten fyysistä kapasiteettia, fyysisen aktiivisuuden määrää vuorokauden ajalta sekä fyysistä kuormittavuutta. Tuloksia pyrittiin vertailemaan muihin vastaavanlaisiin Suomessa sekä ulkomailla tehtyihin tutkimuksiin. Opinnäytetyö on osa Kuitinmäki–hanketta, mikä toteutetaan Kuitinmäen yläkoulun ja Laurea - ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Tutkimuksen kohteena oli 25 oppilasta, joista poikia oli 14 ja tyttöjä 11. Mittaukset jaettiin kahteen eri osioon. Ensimmäisessä vaiheessa testattiin oppilaiden fyysistä kapasiteettia eli fyysistä kuntoa Åstrand-Ryhming epäsuoran polkupyöräergometritestin avulla. Polkupyörätestin avulla saimme mitattua oppilaiden maksimaalisen fyysisen suorituskyvyn, mikä mahdollisti oppilaiden fyysisen kuormittuvuuden seuraamisen koulupäivän aikana sekä vapaa-ajalla. Toisessa vaiheessa mittasimme oppilaiden fyysistä aktiivisuutta SenseWear® Armband – mittarilla. Mittarit olivat jokaisen oppilaan kädessä vuorokauden ajan. Fyysisen aktiivisuuden laatua tarkkailtiin aktiivisuuspäiväkirjan avulla, minkä jokainen oppilas täytti henkilökohtaisesti.

Opinnäytetyö osoitti, että mitatuilla 7.- ja 9.-luokkalaisilla oli koulussa fyysisen aktiivisuuden intensiteetti korkeampi kuin vapaa-ajalla. 7.-luokkaiset olivat kuntotasoltaan keskimäärin välttävällä tasolla verrattuna samanikäisten viitearvoihin. 9.-luokkalaisten keskiarvo oli puolestaan tyydyttävällä tasolla. Huomionarvoista on myös se, että suurin osa molempien ikäluokkien oppilaista käyttää istumiseen liian paljon aikaa yleisiin suosituksiin nähden. Jokaisen oppilaan kohdalla voidaan myös todeta, että he nukkuivat liian vähän verrattuna yleisiin suosituksiin.

Tulosten perusteella nuorten fyysinen kuormittuminen jää usein liian alhaiseksi, jotta saavu-tettaisiin riittävän fyysisen aktiivisuuden aikaansaamat positiiviset terveysvaikutukset. Tule-vaisuudessa tulisi nuorten kohdalla keskittyä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen vapaa-ajalla. Koulut ovat suunnannäyttäjiä ja sieltä tulisi antaa eväät nuorelle aktiivisen elämäntavan omaksumiseen. Perheiden vastuulla on antaa mahdollisuus nuorelle toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta. Liikkumattomuudella on monia negatiivisia vaikutuksia ja liikkumattomuuteen tulisi puuttua mahdollisimman nopeasti. Inaktiivinen elämäntapa nuorena vaikuttaa usein myös aikuisiän liikkumattomuuteen.

Tulevaisuudessa nuorten fyysistä aktiivisuutta tulisi tutkia entistä enemmän ja myös muualla Suomessa. Myös teknologian hyväksikäyttö tulee ottaa huomioon nuorten fyysisen aktiivisuuden mittauksissa. Haastatteluihin pohjautuvista tutkimuksista tulisi siirtyä yhä enemmissä määrin objektiivisuuteen pyrkiviin mittauksiin. Resursseja tulisi kohdistaa nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen.

The aim of this thesis was to study the seventh and ninth grader’s physical activity and physical capacity together with physical loading during one day. The test subjects were Kuitinmäki junior high school students. The results were compared with similar studies in Finland and other countries. The thesis is a part of Kuitinmäki project, which is carried out in co-operation between Laurea University of Applied Sciences and Kuitinmäki junior high school.

The number of the test subjects was 25, 14 males and 11 females. The measurements were divided into two different phases. In the first phase we tested the pupils’ physical capacity with Åstrand-Ryhming cycle ergometertest. The test gave us students’ maximal physical performance, which gave us an opportunity to compare their physical loading at school and in leisure time. In the second phase we collected data of the students’ daily physical activity with SenseWear® Armband device. The students wore the device for 24 hours. The quality of the physical activity was controlled with a diary of daily activities.

The thesis process revealed that most of the students’ were more active at school than in leisure time. The seventh graders fitness levels were lower than the average when compared to their peers. The ninth graders physical fitness average was on a satisfactory level. The majority of both age groups used too much time sitting compared to the general recommendations. The study also showed that all students slept too little compared to the general guidelines.

The results showed that the students’ physical loading is often on too low a level. In the future the focus should be on increasing physical activity during leisure time. Schools are responsible for promoting physical activity and they should provide resources for young people to adapt an active lifestyle. Families are responsible for giving young people the opportunity to pursue their own interests from the perspective of physical activity. An inactive lifestyle has many negative side effects, and inactivity needs to be intervened with at an early stage. An inactive lifestyle as a young adult often leads to inactivity in adulthood.

In the future adolescents’ physical activity should be studied with a larger number of test subjects and also in other areas in Finland. The utilitization of technology must be included when measuring adolescents’ physical activity. Studies based on interviews should be amended by including objective measurements. Resources should be concentrated on increasing adolescents’ physical activity.