Globaalien lihasten EMG-aktiivisuus lantionnostoharjoitteissa

Abstract

Keskivartalon stabiliteettiharjoitteilla pyritään harjoittamaan keskivartalon voimaa ja motorista kontrollia. Tyypillisimpiä stabiliteettiharjoitteita ovat isometriset harjoitteet kuten kulmanoja ja lantionnosto. Siitä, miten globaalit lihakset aktivoituvat keskivartalon eri stabiliteettiharjoitteissa, on vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia globaalien lihasten, m. latissimus dorsin, m. gluteus maximuksen ja m. biceps femoriksen, EMG-aktiivisuustasoja isometrisessä lantionnostoharjoitteessa kahdeksassa eri alkuasennossa.

Kymmenen perustervettä fyysisesti aktiivista 23–30-vuotiasta ammattikorkeakouluopiskelijaa, 5 naista ja 5 miestä, osallistui tutkimukseen. Pintaelektrodit asetettiin bilateraalisesti tutkittaviin lihaksiin EMG-signaalin rekisteröimistä varten. Raaka EMG-data RMS-keskiarvoistettiin 5 sekunnin suorituksen keskeltä 3 sekunnin aikaikkunalla. Tulokset normalisoitiin prosentuaalista isometristä maksimaalista tahdonalaista voimantuottoa vastaaviksi (% MVIC) tulosten vertailua varten. Aineisto analysoitiin SPSS 19 -ohjelmaa käyttäen. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05.

Lihasten aktiivisuudet jäivät alle voimaharjoittelussa vaaditun 60 %:n MVIC-tason kaikissa harjoitusliikkeissä. Tilastollisesti merkitsevä ero saatiin unilateraalisten harjoitteiden 4 ja 7 (p = 0,01) sekä 5 ja 7 (p = 0,034) välillä m. latissimus dorsin aktiivisuustasossa. Lähes kaikissa harjoitusliikkeissä naisten lihasaktiivisuudet olivat korkeammat verrattuna miesten vastaaviin.

Lantionnostoharjoitteen alkuasennolla voidaan vaikuttaa lihasten aktivoitumistasoihin, ja se kannattaa huomioida harjoitusterapiassa. Pienen otoskoon vuoksi tutkimuksen tulokset jäivät suuntaa antaviksi eikä niitä voida yleistää.

Core stability training is popular for strengthening the trunk muscles and for challenging the motor control system. Various isometric bridging exercises are the most common core exercises. Little is known about the global muscle activity of these exercises.

The aim of this research was to measure the electromyographic (EMG) activity of the global posterior muscles, m. latissimus dorsi, m. gluteus maximus and m. biceps femoris, in 8 different isometric supine bridging exercises.

Ten healthy, physically active university students, 5 men and 5 women, aged 23 to 30 years without low back pain volunteered to participate in this research. Surface electromyographic electrodes were placed bilaterally on m. latissimus dorsi, m. gluteus maximus and m. biceps femoris to record the activity of each muscle. Raw EMG data during 5-second isometric exercises were analyzed in 3-second time window using the root-mean-square algorithm. The data were normalized to percentage maximal voluntary isometric contraction (% MVIC) for each muscle to allow the standardized comparison of the participants. All statistical analyses were performed using SPSS 19 -software. The threshold for statistical difference was set at p < 0,05.

In all the exercises the muscle activity was below the level deemed acceptable for strength enhancement (60 % MVIC). Statistically significant differences were measured between unilateral exercises 4 and 7 (p = 0,01) and 5 and 7 (p = 0,034) for m. latissimus dorsi activity. In almost all the exercises women had higher activity levels than men.

Different supine bridging exercises recruit muscles differently, which should be considered in rehabilitation and training. Because of the small sample size the results are indicative and cannot be generalized.