PRISMA X:N TILANHALLINNAN PROSESSIKUVAUS

Abstract

Tämän opinnäytetyö on kvalitatiivinen case-tutkimus Prisma X:ssä. Työn tarkoituksena oli kehittää ehdotus mittarille, jonka avulla mitataan hyllykarttojen päivittämiseen kuluvaa aikaa ja resursseja. Teoreettisena viitekehyksenä käsitellään myymälälogistiikkaan kuuluvaa tila- ja tuoteryhmähallintaa, päivittäistavara-alan toimintatapoja ja kaupan liiketoiminnan logistisia prosesseja. Teoria antaa taustaa ja auttaa ymmärtämään, kuinka paljon myymälätyön osa-alueisiin kuuluu suunnittelua, seurantaa ja työtä, mitkä kaikki vaikuttavat kaupan liiketoimintaan.

Työn empiirisenä osana tarkastellaan Prismaa ja hyllyjen päivitystä hyllykarttojen mukaan päivittäistavaraosastolla. Aluksi kerrotaan, minkä takia hyllykartat on päivitettävä ja kuka tai ketkä ne suunnittelevat. Päivitykseen liittyvät toimenpiteet kuvataan tarkasti siten, että tiedetään niihin kuluva aika. Lisäksi otetaan huomioon mahdollisesti päivitykseen kuuluvat toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa ratkaisevasti työaikaan ja siten siihen kehitettävään mittariin.

Tutkimuksen tavoitetta ei saavutettu niukan informaation ja aikataulun vuoksi. Lopputuloksena ehdotetaan, että mittarit hyllykarttojen päivityksiin kehitettäisiin tuoteryhmittäin ja päivityksille nimettäisiin vastuuhenkilöt. Päivityksiä olisi hyvä seurata parin vuoden ajan, minkä perusteella saataisiin luotua toimiva mittari.

This thesis was a qualitative case study for supermarket Prisma X. The aim was to develop a proposal for the indicator which helps to measure the time used for updating shelf charts and for the resources used. The theoretical framework discussed within the state of retail logistics and category management as well as grocery-industry trade practices and business logistic processes. Theory provides a framework to understand how much planning, follow-up and operational work is used to different sectors of the shop work and what the affect the overall business is.

The empirical part of the work reviews Prisma and updating shelf according shelf charts in grocery department. At first it is described why and by whom the shelf charts must be updated or whose responsibility it is. Process of updating is described in details, so the required time would be known exactly. Also work included other needed activities that may have significant effect on used resources and indicator the will be developed.

Targets of this study were not achieved due lack of essential information and schedule restraints. As results of this study we suggested that indicators measuring shelf charts should be developed separately to different categories and responsibilities of that should be appointed to relevant people. To finalize the indicators there should be active follow up during the next two years. This is the way to insure that the developed indicators are valid and reliable.