Defining Communality – Developing the Concept of Communality Based on Literature and Context of Lilinkotisäätiö

Abstract

Communality is a widely discussed and debated subject and concept. Changes in communality and its quality have raised worry. Communality is hoped to be an answer to shortcomings in individual’s social wellbeing. It is thought to protect individual, who alone would be inadequate to receive enough content in life. It is often feared, that communal style of living decades ago will be replaced with over emphasised individualism and hedonism.

The purpose of the research is to find out, what communality actually is. Communality is discussed as a concept. Concept is developed through usage of hybrid model. Data consists of literature sources on communality and writings of communality written by members of Lilinkotisäätiö. Through weighing and comparing these sources a refined concept of communality is established. Communality is so to say sliced into small components and again put together to logic modules describing different thematic sides of the concept using inductive content analysis. Future orientated Delphi- technique is used as a tool to form a vision of desired state of communality in the future. This vision is based on wishes of the members of Lilinkotisäätiö and serves their developmental needs in the community.

Results rising from the theoretical literature material describe communality as emotion, activity, boundaries, interaction, competence and change in time. Empirical data in form of field responses form categories of activity, structure, democracy, emotion, interaction, promoter, process and communality as restricting and enhancing elements regarding community’s development.

Refined results describe communality as conceptual modules, in which the priorly presented results are presented as contextual entireties. Strongest single and separate categories rising from all three sources are emotion, activity and interaction. Secondly, communality is of individuals’ competence to function which is regulated by synthesis of single restricting and enhancing elements. Thirdly, communality is societal features as structure, democracy and boundaries. Fourth module describes communality as transition where it is seen as dynamic and process-like movement in time and quality. Communality in this context is also of professionalism where it is seen as a tool to understand and guide communal processes in rehabilitation.

As a most significant conclusion the staff respondents emphasise society type of features in communality such as structure whereas client respondents are more likely to describe communality from emotion based viewpoints. In staff responses communality is in addition to their own consumption of communality about understanding client communality from an outside professional position. Clients see communality more as a process whereas staff analyses it more as a current state.

Yhteisöllisyyttä määrittämässä – Yhteisöllisyys käsitteen kehittämistä kirjallisuuden ja Lilinkotisäätiön pohjalta

Yhteisöllisyys on laajalti ja eri asiayhteyksissä keskusteltu aihe. Sen muutosta ja laatua yhteiskunnassa on pohdittu ja sen väheneminen on aiheuttanut huolta. Yhteisöllisyydeltä toivotaan vastausta yksilön sosiaaliseen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ajatellaan suojaavan yksilöä, joka yksin olisi riittämätön saamaan elämäänsä sellaista sisältöä, joka riittäisi hyvän elämän perustaksi. Vuosikymmenten takaisen yhteisöllisen elämisen mallin, jossa naapuriapu ja toisten tarpeista välittäminen oli selviö, pelätään korvautuvan liiallisella individualismilla ja hedonistisella onnellisuuden tavoitteluna.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä yhteisöllisyys itse asiassa on. Tutkimusprosessin keskiössä on yhteisöllisyys käsitteenä. Käsitettä kehitetään hybridimallia apuna käyttäen. Aineisto koostuu yhteisöllisyyttä käsittelevistä kirjallisuuslähteistä sekä Lilinkotisäätiön asukkaiden ja henkilökunnan kertomuksista yhteisöllisyydestä. Näitä lähteitä vertailemalla ja punnitsemalla muodostetaan yhteisöllisyyden sisältörakenteista selkeä vastaus siihen, mistä osatekijöistä yhteisöllisyyden voidaan ajatella muodostuvan. Yhteisöllisyys ikään kuin pilkotaan osiin ja järjestetään uudelleen loogiseksi kokonaisuudeksi induktiivista sisällönanalyysia apuna käyttäen. Tulevaisuuden tutkimuksessa käytetyllä delphi- tekniikalla etsitään Lilinkotisäätiön jäsenten visiota ideaalista tulevaisuuden kuvasta yhteisöllisyyden suhteen säätiö kehittämis- ja koulutustarkoituksia varten

Tulokset kuvaavat yhteisöllisyyttä kirjallisuuslähteiden pohjalta tunteena, toimintana, rajoina, vuorovaikutuksena, kompetenssina sekä muutoksena ajassa. Kenttälähteiden kertomukset tiivistyvät kuvaamaan yhteisöllisyyttä toimintana, rakenteena, demokratiana, tunteena, vuorovaikutuksena, edistäjänä, prosessina sekä yhteisöllisyyttä toisaalta edesauttavina ja rajoit-tavina tekijöinä.

Jalostetut tulokset kuvaavat yhteisöllisyyttä käsitemoduuleina, joissa aiemmissa vaiheissa löydetyt tulokset esitetään sisällöllisinä kokonaisuuksina. Yhteisöllisyyden kaikista aineistoista nousevat vahvimmat itsenäiset määrittävät tekijät ovat tunne, toiminta ja vuorovaikutus. Toisesta näkökulmasta yhteisöllisyys esitetään yhteisön jäsenten kyvykkyytenä toimia, jota säätelevät yksittäisten edistävien ja rajoittavien tekijöiden synteesi. Kolmantena yhteisöllisyys on yhteiskunnalle tyypillisten rakenteiden vaikuttavuutta sisältäen rajojen, organisatoristen rakenteen ja demokratian piirteitä. Neljänneksi teema-alueeksi muodostuu yhteisöllisyys muutoksena eli tiettyjen osa-alueiden dynaamisena ja prosessinomaisena liikkeenä ajassa tai laadussa. Viidentenä teemana on yhteisöllisyyden ymmärtäminen ammatillisena työvälinenä kuntoutustyössä.

Keskeisimpänä johtopäätöksenä kenttävastaajista henkilökunta painottaa yhteisöllisyyden yhteiskuntatyyppisiä rakenteita asukasvastaajien kerronnan painottuessa yhteisöllisyyden tunnepitoisiin sidoksiin. Henkilökunnan yhteisöllisyys on oman yhteisöllisyyskokemuksen lisäksi asukaskunnan keskinäisen yhteisöllisyyden ymmärtämistä ja ohjaamista. Asukkaiden keskinäisessä yhteisöllisyydessä painottuu yhteisöllisyyden prosessinomaisuus henkilökuntaa enemmän.