Järvenpään Nuorisokeskuksen työpajanuorten ajatuksia pajajakson merkittävyydestä
Piensoho, Ilmari (2017)
Piensoho, Ilmari
2017
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102282765
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202102282765
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosionomi (AMK)
Ilmari Piensoho
Järvenpään Nuorisokeskuksen työpajanuorten ajatuksia pajajakson merkittävyydestä
Vuosi 2017 Sivumäärä 56
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää Järvenpään Nuorisokeskuksen työpajanuorten ajatuksia pajajakson merkittävyydestä. Ensimmäinen tutkimustehtävä oli, millaisia tavoitteita työpajojen nuorilla oli oman työpajajakson suhteen ja mitä tavoitteille kuului haastattelujen ajankohtana. Toinen liittyi nuorten elämänhallintaan ja arjen taitoihin. Kolmantena oli selvittää, millaista palautetta nuoret antavan pajatoimintaan ja sen kehittämiseen.
Opinnäytetyö paikantui Järvenpään Nuorisokeskuksen nuorten työpajoihin. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelin vuonna 2016 Järvenpään työpajoilla olevia nuoria. Teemahaastattelu kohdennettiin seitsemälle eri pajavaiheessa olevalle nuorelle. Kyse oli laadullisesta tutkimuksesta ja aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia.
Sisällönanalyysi eteni opinnäytetyössä siten, että etsin aineistosta nuorten ilmaisemia ajatuskokonaisuuksia. Tämä työskentely tuotti kuusi (6) kategorialuokkaa, joiden sisälle aineisto pelkistettiin ja ryhmiteltiin. Aineistosta löydetyt kuvauskategoriat olivat: 1) pajajakson tavoitteet, 2) elämänhallinta, 3) yhteisöllisyys, 4) pajatoiminnan merkittävyys, 5) pajatoiminnan kehittämisehdotukset sekä 6) tulevaisuuden suunnitelmat.
Suuri osa pajajakson tavoitteista liittyi elämänhallintaan ja siinä erityisesti arjen rytmin kuntoon saattamiseen. Pääsy pajajakson jälkeen joko kouluun tai työelämään, uusien taitojen ja tietojen oppiminen, pajajakso pohdinnan ja pysähtymisen paikkana sekä taloudellisen tasapainon saavuttaminen olivat nuorten tavoitteita. Toinen tutkimustehtävä liittyi erityisesti elämänhallintaan ja arjen taitoihin. Arjen taitojen lisäksi nostettiin mm. sosiaaliseen tukeen liittyvät asiat. Nuoret olivat kokeneet vertaistuen ja pajaohjaajien tuen merkityksellisenä ja omaa elämänhallintaa lisäävänä tekijänä. Kolmas tutkimustehtävä liittyi pajatoiminnan merkittävyyteen sekä sen kehittämiseen. Yleisesti voi todeta, että nuoret suhtautuivat pajatoimintaan erittäin myönteisesti. Huippuhetkiä olivat mm. työn tekeminen, hyvä palaute ja ihmiset. Nuorten pajatoiminnalle antaman arvosanan keskiarvo oli 4,3.
Pajatoiminnan merkittävyyteen liittyivät pajatoiminnan yhteisöllisyydestä esiin nostetut asiat. Nuoret arvostivat pajaohjaajien antamaa tukea. Myös vertaistuki oli koettu tärkeänä. Pajoilla oli myös yhteistyötä toistensa kanssa. Tällaisia yhteistyömuotoja ovat mm. retket, kurssit ja yhteiset keskustelut. Tämä yhteistyö oli koettu hyvänä asiana.
Pajatoiminnan kehittämiseen nuoret antoivat muutamia ideoita. Toivottiin lisää yhteisiä retkiä ja virkistystoimintaa, taukoja lisää sekä oppilasneuvostoa tai vaihtoehtoisesti säännöllistä palaveria, jossa voi tuoda omia kehittämisehdotuksia esille.
Asiasanat: nuorten työpajat, sisällönanalyysi, kehittäminen
Sosiaalialan koulutusohjelma
Sosionomi (AMK)
Ilmari Piensoho
Järvenpään Nuorisokeskuksen työpajanuorten ajatuksia pajajakson merkittävyydestä
Vuosi 2017 Sivumäärä 56
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää Järvenpään Nuorisokeskuksen työpajanuorten ajatuksia pajajakson merkittävyydestä. Ensimmäinen tutkimustehtävä oli, millaisia tavoitteita työpajojen nuorilla oli oman työpajajakson suhteen ja mitä tavoitteille kuului haastattelujen ajankohtana. Toinen liittyi nuorten elämänhallintaan ja arjen taitoihin. Kolmantena oli selvittää, millaista palautetta nuoret antavan pajatoimintaan ja sen kehittämiseen.
Opinnäytetyö paikantui Järvenpään Nuorisokeskuksen nuorten työpajoihin. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastattelin vuonna 2016 Järvenpään työpajoilla olevia nuoria. Teemahaastattelu kohdennettiin seitsemälle eri pajavaiheessa olevalle nuorelle. Kyse oli laadullisesta tutkimuksesta ja aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysia.
Sisällönanalyysi eteni opinnäytetyössä siten, että etsin aineistosta nuorten ilmaisemia ajatuskokonaisuuksia. Tämä työskentely tuotti kuusi (6) kategorialuokkaa, joiden sisälle aineisto pelkistettiin ja ryhmiteltiin. Aineistosta löydetyt kuvauskategoriat olivat: 1) pajajakson tavoitteet, 2) elämänhallinta, 3) yhteisöllisyys, 4) pajatoiminnan merkittävyys, 5) pajatoiminnan kehittämisehdotukset sekä 6) tulevaisuuden suunnitelmat.
Suuri osa pajajakson tavoitteista liittyi elämänhallintaan ja siinä erityisesti arjen rytmin kuntoon saattamiseen. Pääsy pajajakson jälkeen joko kouluun tai työelämään, uusien taitojen ja tietojen oppiminen, pajajakso pohdinnan ja pysähtymisen paikkana sekä taloudellisen tasapainon saavuttaminen olivat nuorten tavoitteita. Toinen tutkimustehtävä liittyi erityisesti elämänhallintaan ja arjen taitoihin. Arjen taitojen lisäksi nostettiin mm. sosiaaliseen tukeen liittyvät asiat. Nuoret olivat kokeneet vertaistuen ja pajaohjaajien tuen merkityksellisenä ja omaa elämänhallintaa lisäävänä tekijänä. Kolmas tutkimustehtävä liittyi pajatoiminnan merkittävyyteen sekä sen kehittämiseen. Yleisesti voi todeta, että nuoret suhtautuivat pajatoimintaan erittäin myönteisesti. Huippuhetkiä olivat mm. työn tekeminen, hyvä palaute ja ihmiset. Nuorten pajatoiminnalle antaman arvosanan keskiarvo oli 4,3.
Pajatoiminnan merkittävyyteen liittyivät pajatoiminnan yhteisöllisyydestä esiin nostetut asiat. Nuoret arvostivat pajaohjaajien antamaa tukea. Myös vertaistuki oli koettu tärkeänä. Pajoilla oli myös yhteistyötä toistensa kanssa. Tällaisia yhteistyömuotoja ovat mm. retket, kurssit ja yhteiset keskustelut. Tämä yhteistyö oli koettu hyvänä asiana.
Pajatoiminnan kehittämiseen nuoret antoivat muutamia ideoita. Toivottiin lisää yhteisiä retkiä ja virkistystoimintaa, taukoja lisää sekä oppilasneuvostoa tai vaihtoehtoisesti säännöllistä palaveria, jossa voi tuoda omia kehittämisehdotuksia esille.
Asiasanat: nuorten työpajat, sisällönanalyysi, kehittäminen