Vuorovaikutus fysioterapiassa-Dialogi asiakaslähtöisen toimintakyvyn tukemisen mahdollistajana

Abstract

Fysioterapia on muuttunut asiantuntijalähtöisestä asiakaslähtöiseen suuntaan. Fysioterapeutin tavoitteena on yleisesti edelleen kuntoutujan kehon parantaminen. Sairaus muuttaa kuitenkin kuntoutujan koko elämää. Kuntoutujan ajattelu- ja elämäntavan ymmärtäminen on näin ollen ensiarvoisessa asemassa fysioterapiatilanteessa. Biopsykososiaalisesti ajateltuna kuntoutujan toimintakykyisyys muodostuu hänen elämisen taustan ja terveydentilan suhteesta. Vuorovaikutuksella on siis merkittävä osuus fysioterapiatilanteessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida asiakaslähtöistä toimintakykyä tukevaa vuorovaikutusta fysioterapiassa. Tarkastelun kohteena on fysioterapeutin vuorovaikutustoiminta. Tavoitteena on osoittaa dialogin mahdollisuudet vuorovaikutusmenetelmänä sekä vuorovaikutustaitojen mahdollisuudet asiakaslähtöisessä toimintakyvyn tukemisessa fysioterapiassa. Tutkimukseen osallistuivat fysioterapeuttikollegani sekä hänen kuntoutujansa. Tutkimusaineistoksi muodostui yhden videoidun fysioterapiatilanteen vuorovaikutustoiminta. Tutkimusaineistoa rajattiin siten, että tarkastelun kohteena olivat fysioterapeutin puheenvuorot. Dialogianalyysin avulla fysioterapeutin puheenvuoroista arvioitiin dialogin tapoja ja luokitusyksiköitä sekä kartoitettiin asiakaslähtöisyyden teemojen ja toimintakyvyn tukemisen ICF-näkökulman ilmenemistä. Fysioterapeutin puheenvuorojen arvioitiin sisältävän yli puolet enemmän dialogia vahvistavia luokitusyksiköitä kuin dialogia heikentäviä luokitusyksiköitä. Eniten luokitusyksiköistä tunnistettiin dialogia vahvistavaa tutkivaa kysymistä (K). Dialogia vahvistavissa luokitusyksiköissä 40 prosentissa ilmeni asiakaslähtöistä toimintaa ja dialogia heikentävissä luokitusyksiköissä sitä ilmeni 15 prosentissa. Asiakaslähtöisyyden keskeisenä teemana oli kuntoutujan itseohjautuvuuden ja subjektiuden mahdollistaminen. Dialogia vahvistavissa luokitusyksiköissä ilmeni toimintakyvyn tukemista myös noin 40 prosentissa, kun taas dialogia heikentävissä luokitusyksiköissä sitä ilmeni 20 prosentissa. Pääasiassa toimintakykyä tuettiin biologisesta näkökulmasta, elementtinä yksilön suoritukset ja kontekstina fysioterapiatilanne fysioterapeutin vastaanotolla. Vaikka saatujen tutkimustulosten perusteella asiakaslähtöisyyttä ja toimintakyvyn tukemisen biologista näkökulmaa ilmeni, noin 40 prosentissa fysioterapeutin kaikista puheenvuoroista niitä ei ilmennyt olenkaan. Vaikka dialogia vahvistavaa vuorovaikutusta tunnistettiin, esiintyi dialogianalyysin luokitusyksiköistä avainsanojen avaamista (AMA), joka mahdollistaa toisen ajattelutavan ymmärtämisen, tutkimusaineistossa vähän. Avainsanojen avaaminen edesauttaa kognitiivista eläytymistä. Jos kognitiivista eläytymistä ja dialogisuutta olisi ilmennyt tutkimusaineistossa enemmän ja toimintakyvyn tukemisen näkökulma olisi ollut biopsykososiaalinen, olisiko juuri asiakaslähtöinen toimintakyvyn tukeminen mahdollistunut. Edellä mainittujen tutkiminen voisi olla mielenkiintoista.

Interaction in physiotherapy – Dialogue as an enabler for promoting customer-focused capability

Physiotherapy has changed from expert–focused to customer-focused. The aim of a physiotherapist is generally to improve the rehabilitators’ body. A disease however changes the whole life of the rehabilitator. Understanding the rehabilitators thinking and way of life is therefore crucial in a physical therapy situation. The rehabilitators’ capability is formed by the relationship between his life history and health condition (ICF). The impact of interaction is therefore significant in the physiotherapy context. The purpose of this study is to evaluate interaction promoting customer-focused capability in physiotherapy. The object for the review is the physiotherapists` interaction activity. The aim is to show what opportunities the dialogue gives for interaction and for promoting customer-focused capabilities in physiotherapy. The study involved a colleague physiotherapist and her rehabilitator. The research material was formed of a single videotaped interaction situation in the physiotherapy session. The research material was limited to having the physiotherapists’ talking as object for investigation. By using dialogue analysis as method the dialogue and its classification units were assessed, and the instantiation of customer orientation together with the ICF-viewpoint in promotion of capability mapped. More than 50 percent of the Physiotherapists` statements were assessed to contain classification units that corroborated dialogue. The amount of classifications that depleted dialogue was less than 50%. The investigative question (K) was most recognized among all classification units. The classification units corroborating dialogue showed 40 percent of a customer-driven activity where as the classification units depleting dialogue showed 15 percent of a customer-driven activity. The central theme in customer oriented approach was to enable subjectivity of the rehabilitator. In classification units that strengthened the dialogue, the promotion of capability was shown in approximately 40 percent. Classification units that deplete the dialogue showed 20 percent of capability promotion. The capability was mainly promoted from a biological perspective with individual performance as the element. The context was a physiotherapy situation at the practice. Although the research results showed customer orientation and promotion of the capability, those were not shown at all in 40 percent of the physiotherapists` statements. Even if dialogue strengthening interaction was identified, the use of opening keywords (AMA), which provides understanding of others attitude and living, was limited in the research material. Keyword opening contributes to cognitive empathy. Would the customer-oriented capability promotion have been enabled if cognitive empathy and common understanding would have appeared more in the research material, and if the aspect of promotion of capability would have been biopsycosocial? That could be an interesting research subject.