Etätyössä työhyvinvoinnin ehdoilla Verohallinnossa

Abstract

Hallituksen keväällä 2020 tekemän linjauksen mukaisesti julkisen sektorin työntekijät siirtyivät etätöihin työtehtävien niin salliessa. Etätyöhön siirryttiin laajasti kaikilla sektoreilla. Etätyössä opittiin työskentelemään uudella tavalla. Vuorovaikutukseen, etätyötapoihin ja työhyvinvointiin on panostettu kuluneen vuoden aikana. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää etätyöhön ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä Verohallinnossa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten poikkeusoloissa tapahtuva etätyöskentely vaikutti vuorovaikutukseen, etätyötapoihin sekä työhyvinvointiin. Kehittämistyön tutkimusotteena oli konstruktiivinen tutkimusote. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa malli, jota toimeksiantaja voi käyttää etätyön työhyvinvointikysymyksissä. Työn teoreettinen viitekehys koostui: etätyötavoista, vuorovaikutuksesta, johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Tutkimuksen taustana käytettiin Verohallinnossa keväällä 2020 koko henkilöstölle tehtyä kyselyä. Tutkimus rajattiin työntekijöihin, jotka eivät olleet aikaisemmin työskennelleet etänä. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla ja teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Lisäksi järjestettiin työpajoja, joissa syvennyttiin aineistosta esille nousseisiin teemoihin ja haettiin ratkaisumalleja etätyöhön liittyviin haasteisiin. Tutkimuksesta ilmeni, että työntekijät haluavat tehdä työtään pääosin etänä ja tulla toimistolle tarpeen mukaan. Etätyössä koettiin hyväksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen ja työskentelytavat. Työntekijät näkivät negatiivisina asioina mm. työvälineiden sekä työyhteisön tuen puut-teen. Työntekijät kokivat, että vuorovaikutuksen lisäämiseksi olisi hyvä mm. tavata myös kasvotusten sekä tehdä ryhmätöitä virtuaalisesti. Esimiesten puolelta hyväksi etätyöskentelijäksi todet-tiin henkilö, joka on aktiivinen, osallistuva ja itseohjautuva. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että etätyöllä on positiivinen vaikutus työntekijöiden elämän laatuun. Seuraava askel on panostaa vuorovaikutukseen ja itsensä johtamisen taitoihin Verohallinnossa strategian mukaisesti.