Hoitokulttuurit kohtaavat : Suomi-Tansania

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää Tansaniassa ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa ja vapaaehtoistyössä olleiden sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kokemuksia kansainvälisestä vaihdosta. Opinnäytetyö keskittyi tarkastelemaan hoitokulttuureiden välisiä eroavaisuuksia eettisestä näkökulmasta. Tavoitteena oli luoda materiaalia tueksi Tansaniaan ja muualle ulkomaan harjoitteluun lähteville opiskelijoille ja vapaaehtoistyöntekijöille. Tutkimusongelmina käsiteltiin hoitokulttuurien eroavaisuuksia suomalaisen ja tansanialaisen hoitotyön välillä, potilaiden oikeuksia ja sairaanhoitajan eettisiä velvollisuuksia, opiskelijoiden kokemuksia ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta/vapaaehtoistyöstä ulkomailla sekä sen merkitystä ammatillisen kasvun näkökulmasta. Tutkimus oli laadullinen ja sitä tarkasteltiin fenomenologisesta, eli kokemuksia tutkivasta näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella, johon vastaajat saivat vastata esseetyyppisesti. Kysymykset oli laadittu teemoittain. Vastaajat olivat Tansaniassa vapaaehtoistyössä ja ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa olleita sosiaali- ja terveydenalan opiskelijoita. Kyselylomake lähetettiin kuudelle (n=6) opiskelijalle, joista neljä (n=4) vastasi kyselyyn. Saatu aineisto analysoitiin sisällön analyysillä.

Tutkimustuloksien perusteella hoitokulttuurien välillä koettiin olevan paljon eroavaisuuksia, etenkin eettiset asiat olivat mietityttäneet vastaajia. Tansaniassa potilaiden hoitaminen, oikeudet ja varallisuus olivat silmiinpistävimmät eroavaisuudet vastaajien mielestä eettisestä näkökulmasta tarkastellen. Hoitokulttuurien välisistä suurista eroista vastaajat nostivat esiin etenkin perheen suuren merkityksen tansanialaisessa hoitotyössä. Länsimainen terveydenhuolto on erittäin kehittynyttä ja viimeisimmät lääketieteelliset keksinnöt ovat käytössä. Vastauksissa tuli esille hoitokulttuurien kehitystasojen välinen mittava kuilu. Hoitovälineet ja -menetelmät, aseptiikka sekä aikamääre koettiin myös merkittävinä eroavaisuuksina. Kokemukset olivat positiivisia ja ulkomaan harjoittelu koettiin ammatillisen kasvun kannalta hyvänä asiana. Ammattitaitoa edistävä harjoittelu ulkomailla oli vastaajien mielestä erinomainen oppimisympäristö. Sillä oli selkeä merkitys opiskelijoiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden kielitaidon ja kansainvälisten ammattitaitovaatimusten saavuttamisessa. Itsevarmuus ja luottamus omiin taitoihin lisääntyivät. Tämän opinnäytetyön pohjalta voisi lähteä selvittämään, millainen vaikutus kansainvälisellä vaihdolla on työllistymiseen ja kuinka ammattitaitoa edistävä harjoittelu ulkomailla vaikuttaa ammatti-identiteetin kehittymiseen.

Terveydenhuollon monikulttuurisessa kohtaamisessa tarvitaan ennakkoluulottomuutta, ymmärrystä ja vuorovaikutusvalmiuksia. Vaikeuksia saattaa tulla esimerkiksi kielen ymmärtämisessä ja kulttuurieroissa. Kulttuurien kirjoittamattomat toimintasäännöt tulevat esille juuri silloin, kun joku muu tekee toisin. Jokaisen hoitajan on hyvä tiedostaa omien käsitystensä ja käytöksensä kulttuurisia sidonnaisuuksia. Kyseenalaistamisen kyky itsestään selvänä pitämiään asioita kohtaan helpottaa kanssakäymistä. Näinkin erilaisten hoitokulttuurien ja hoitomenetelmien kohtaamisessa molemmat osapuolet hyötyvät toistensa näkökulmista. Se, mikä on toiselle arkipäivää, voi toiselle osapuolelle olla käsittämätön asia. Kansainvälinen hoitotyö on tulevaisuutta, jota muokkaamme ennakkoluulottomuudella.

Nursing Cultures Collide: Finland and Tanzania

The purpose of this thesis was to find out experiences of social and healthcare trainees and volunteers about their international exchange in Tanzania. Thesis focused to study differences between nursing cultures from an ethical point of view. The goal was to create support material for students and volunteer workers planning to go, for example, to Tanzania. The research problems studied included the differences between Tanzanian and Finnish nursing cultures, patients’ rights and nurses´ ethical duties, students´ experiences of practical training and volunteer work abroad and meaning of it by the professional growth point of view. The study was qualitative and the approach was phenomenological, in other words focus was on the experiences of the informants. The data was gathered with open-ended questions which the informants answered with essays. The questions were categorized in themes. The informants were social and healthcare students in volunteer work and clinical training abroad in Tanzania. Questionnaires were sent to the informants (n=6) and four (n=4) of them were returned. Content analysis was used to analyze the data.

The results showed the variety of differences between the nursing cultures studied. The informants had thought a lot about ethical issues during their exchange. By the informants, treatment of patients, patients´ rights and wealth were the most significant ethical differences compared Tanzanian health care and Finnish health care. A major difference between nursing cultures that the informants brought up was the importance of family in Tanzanian nursing. Western healthcare is highly developed and the latest medical inventions are used. Tanzania is a development country so differences between cultures are huge. Medical equipment and methods, degree of asepsis and concept of time were experienced as remarkable differences. Experiences of practical training abroad were positive and it was considered as conductive thing of professional growth. Skills training opportunities abroad were excellent learning environment by the informants. It had a clear role students and volunteers to achieve language skills and international professional qualifications. Confidence and trust in their own skills had increased during the exchange. According to this thesis, meaning of international exchange to employment and professional identity could be studied.

Multicultural confluence in healthcare presupposes open-mindedness, mutual understanding and interaction skills. Difficulties may arise, for example, misunderstandings and cultural differences. The unwritten rules of daily living become visible when somebody acts against them. Each nurse should be aware of the cultural linkage of their own conceptions and behaviour. Questions clear things and makes co-operation easier. The nursing cultures and methods are different, but both participants can benefit from each other’s perspective. What is daily to another might be inconceivable to the other. International nursing is a vision of the future that we create with open-mindedness.