VISAKOIVIKOIDEN HOIDON TASO HARTOLAN JA SYSMÄN ALUEELLA

Abstract

Opinnäytetyön toimeksiantajana on Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme. Työn tarkoituksena on saada kuva Sysmän ja Hartolan alueelle istutettujen visakoivikoiden hoidon tasosta. Inventoin 49,35 hehtaaria visakoivikoita syksyn 2011 aikana, ja näiden inventoinnissa eniten huomiota sai karsinnan onnistuminen. Karsinnan oikeanlainen suorittaminen on erittäin tärkeää, jotta visakoivikosta saadaan mahdollisimman hyvä tuotto. Karsinnan tavoitteena on saada mahdollisimman pitkä, haaraton ja oksaton sorvauskelpoinen tyvitukki. Oksaton sorvivisa on arvoltaan 6¬-10-kertainen verrattuna oksaiseen visalaatuun. Inventoinnin yhteydessä laadin arviointiasteikon visakoivikon karsimisen onnistumiselle. Asteikko on nollasta viiteen. Arvosanan nolla ovat saaneet kohteet, joita ei ole karsittu ja arvosanan viisi saivat kohteet, jotka ovat karsittu valikoivankarsinnan oppien mukaisesti. Nollan ja viiden väliin jäävät arvosanat kuvaavat visakoivikoita, joita on yritetty karsia, mutta joita ei ole karsittu täysin oikeaoppisesti. Kolmasosa metsänomistajista oli suorittanut karsinnan visakoivikoissaan valikoivankarsinnan oppien mukaisesti ja 28 % metsänomistajista on jättänyt karsimatta kokonaan. 46 % metsänomistajista oli yrittänyt karsia visakoivikoitaan. Heillä ei välttämättä kuitenkaan ollut tietoa oikeaoppisesta karsinnasta, tai heidän motivaationsa karsinnan jatkamiseen vuosittain oli loppunut.

This thesis is commissioned by Forest Management Association Päijät-Häme. The purpose of this thesis is to get an image of care level of established curly birch stands in the area of Hartola and Sysmä. I reviewed 49,35 hectares of curly birch stands during autumn 2011. Mostly I paid attention to the succeeding of pruning. It is really important to do pruning properly in order that curly birch stands make a good profit. The aim of pruning is to get a log that is as long and free of knots as possible. A lathe-turned curly birch log free of knots is worth 6-10 times more than a log with knots. During the review I composed a grading scale for the succeeding of pruning. The grading scale is from zero to five. Those stands where nobody had done pruning got grade zero and those stands where pruning had done by knowledge of choosy pruning got grade five. Between grades zero and five were those stands where pruning had been tried but it was not done properly. A third of forest owners had done pruning in curly birch stands according to choosy pruning. 28 percent of forest owners had not done pruning at all. 46 percent of forest owners had tried to do pruning somehow but not properly. They did not necessarily have knowledge of correct pruning or they did not have motivation to do pruning every year.