Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Tukkiprosentti Havesa Timberin päätehakkuukuusikoissa

Riihimäki, Ilpo (2012)

 
Avaa tiedosto
Riihimaki_Ilpo.pdf (807.1Kt)
Lataukset: 


Riihimäki, Ilpo
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205259971
Tiivistelmä
Havesa Timberille perustettiin syksyllä 2009 metsäosasto. Suurin osa päätehakkuuleimikoista on alusta saakka ostettu runkohinnoitteluun perustuen. Tukkiprosentti on tärkein yksittäinen tekijä määritettäessä runkohintaa. Tässä tutkimuksessa olikin tarkoitus selvittää toteutuneiden hakkuiden perusteella tukkiprosentti ja muut puutavaralajisuhteet. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin neljän eri muuttujan vaikutusta toteutuneisiin tukkiprosentteihin.

Tuloksista selvisi, että alueellisesti korkeimmat tukkiprosentit on saatu hakkuilta, jotka on tehty Pohjois-Kouvolassa, Luumäellä ja Miehikkälässä. Alhaisimmat tukkiprosentit on hakattu rannikon kunnista. Tärkein yksittäinen muuttuja, joka vaikuttaa tukkiprosentin muodostumiseen, on tässä tutkimuksessa leimikon keskijäreys. Keskijäreys korreloi tukkiprosentin kanssa vahvimmin tämän työn tuloksissa.

Tarkasteltaessa tutkimuksen tuloksia havaittiin, että muut tutkitut muuttujat lähinnä vaikuttavat keskijäreyteen ja sitä kautta tukkiprosenttiin. Puuston tiheys eli runkoluku korreloi negatiivisesti järeyteen ja siten myös tukkiprosenttiin. Kuusitukkipuurunkojen osuus kaikista kuusirungoista vaikuttaa järeyteen ja myös tukkiprosenttiin. Puulajisuhteilla ei tuntuisi olevan vaikutusta tukkiprosenttiin. Ei siis ole väliä, onko leimikko puhdas kuusikko vai sekametsä. Kuusikon seassa kasvavat männyt ovat keskimäärin järeämpiä kuin kuuset, ja tukkiprosentit muodostuvat keskimäärin korkeammiksi männyillä kuin kuusilla kuusikkovaltaisilla kuvioilla.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste