Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttötutkimus Imatran seudulla
Repo, Mikko (2012)
Repo, Mikko
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052710098
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin kymmenen eri kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmien toimintaa ja omistajien käyttö- ja huoltotottumuksia aikavälillä heinäkuu 2011 - maaliskuu 2012. Työn taustalla on vuonna 2011 muuttunut jätevesilainsäädäntö. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) määrittelee, kuinka tehokkaasti jätevedet täytyy käsitellä, ja minkätyyppisiä laitteistoja haja-asutusalueilla on mahdollista käyttää. Työn tavoitteena oli saada tietoa kuinka järjestelmät toimivat erilaisilla kohteilla ja osaavatko laitteistojen omistajat käyttää niitä.
Tutkimuskohteilta otettiin näytteet puhdistetusta jätevedestä kuukausittain ja näytteistä analysoitiin kiintoaine, CODCr, BOD7-ATU, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Näytteenoton lisäksi tutkimukseen osallistuneet henkilöt täyttivät käyttöpäiväkirjaa ja heidät haastateltiin kaksi kertaa. Lisäksi orgaanisen aineksen, fosforin ja typen poistosta laadittiin teknistaloudellinen laskelma ja verrattiin tuloksia kunnalliseen jätevesiviemäriin.
Tutkimuksessa selvisi, että kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät ovat yksilöitä ja samanlaiset laitteet toimivat eri kohteilla hyvin eri tavoin. Tutkimuksessa vain kaksi kohdetta kymmenestä alitti asetuksen velvoittaman puhdistustason. Laboratorioanalyysien ja haastatteluiden avulla selvisi myös kaksi rakennusvirhettä, joissa huomattiin suuren kiintoainemäärän huonontavan puhdistustuloksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan suunnitella toimenpiteitä kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyn omavalvonnasta ja huollosta sekä suunnitella järjestelmien sopivuutta tietynlaisille kohteille.
Tutkimuskohteilta otettiin näytteet puhdistetusta jätevedestä kuukausittain ja näytteistä analysoitiin kiintoaine, CODCr, BOD7-ATU, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Näytteenoton lisäksi tutkimukseen osallistuneet henkilöt täyttivät käyttöpäiväkirjaa ja heidät haastateltiin kaksi kertaa. Lisäksi orgaanisen aineksen, fosforin ja typen poistosta laadittiin teknistaloudellinen laskelma ja verrattiin tuloksia kunnalliseen jätevesiviemäriin.
Tutkimuksessa selvisi, että kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät ovat yksilöitä ja samanlaiset laitteet toimivat eri kohteilla hyvin eri tavoin. Tutkimuksessa vain kaksi kohdetta kymmenestä alitti asetuksen velvoittaman puhdistustason. Laboratorioanalyysien ja haastatteluiden avulla selvisi myös kaksi rakennusvirhettä, joissa huomattiin suuren kiintoainemäärän huonontavan puhdistustuloksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan suunnitella toimenpiteitä kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyn omavalvonnasta ja huollosta sekä suunnitella järjestelmien sopivuutta tietynlaisille kohteille.