Lapsenhuoltolain uudistus 1.12.2019 ja lakimuutosten vaikutukset käräjätuomareiden näkökulmasta
Huovinen, Julia (2021)
Huovinen, Julia
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103032857
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103032857
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on lapsenhuoltolain uudistus ja sen vaikutusten tarkastelu käräjätuomarien näkökulmasta. Lakiuudistukset ovat tulleet voimaan 1.12.2019. Työn tarkoituksena on perehtyä uusittuihin lainkohtiin ja selvittää lakimuutosten vaikutuksia sekä käräjätuomarien tyytyväisyyttä uudistettua lakia ja sen tuomia muutoksia kohtaan. Työn toimeksiantaja on Elatusvelvollisten liitto Ry.
Lakiin tehdyt muutokset koskevat lapsen huoltoa ja asumista, tapaamisoikeutta, lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn sekä oikeudenkäyntien sujuvoittamista. Työn teoriaosuudessa uusia lainkohtia verrataan aiempaan kumottuun lakiin. Työssä käydään läpi uudistettuja lainkohtia ja perehdytään lain valmisteluaineistoon, kuten hallituksen esitykseen ja työryhmän mietinnöstä annettuihin lausuntoihin. Teoriaosuudessa tarkastellaan myös lapsioikeuteen ja erityisesti lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja lapsen oikeuksiin keskittyvää kirjallisuutta.
Tutkimus on empiirinen oikeustutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta, joka on toteutettu teemahaastatteluina. Tutkimuksessa on haastateltu käräjätuomareita Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan käräjäoikeuksista. Haastattelut on toteutettu anonyymeinä. Haastatteluiden avulla on selvitetty, miten laki on otettu vastaan ja vastaako se haastateltavien mielestä sitä tarvetta, jonka vuoksi lakia alun perin lähdettiin uudistamaan. Tutkimustulokset käydään läpi teemoittain ja tutkimusaineistoa eli haastateltavien mielipiteitä ja näkemyksiä on tuotu sellaisenaan työssä esille.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että laki on otettu hyvin vastaan. Tutkimustuloksista nousi esiin, että vakiintuneen oikeuskäytännön kirjaaminen lakiin on ollut käräjätuomareiden näkökulmasta positiivinen asia. Haastateltavien kesken merkityksellisimpinä pidettiin uudistuksia, jotka koskivat vuoroasumista, valvottuja ja tuettuja tapaamisia, kirjallista menettelyä, erityisen läheisen henkilön tapaamisoikeutta sekä muutosta ilmoittamista.
Lakiin tehdyt muutokset koskevat lapsen huoltoa ja asumista, tapaamisoikeutta, lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn sekä oikeudenkäyntien sujuvoittamista. Työn teoriaosuudessa uusia lainkohtia verrataan aiempaan kumottuun lakiin. Työssä käydään läpi uudistettuja lainkohtia ja perehdytään lain valmisteluaineistoon, kuten hallituksen esitykseen ja työryhmän mietinnöstä annettuihin lausuntoihin. Teoriaosuudessa tarkastellaan myös lapsioikeuteen ja erityisesti lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja lapsen oikeuksiin keskittyvää kirjallisuutta.
Tutkimus on empiirinen oikeustutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta, joka on toteutettu teemahaastatteluina. Tutkimuksessa on haastateltu käräjätuomareita Varsinais-Suomen sekä Pirkanmaan käräjäoikeuksista. Haastattelut on toteutettu anonyymeinä. Haastatteluiden avulla on selvitetty, miten laki on otettu vastaan ja vastaako se haastateltavien mielestä sitä tarvetta, jonka vuoksi lakia alun perin lähdettiin uudistamaan. Tutkimustulokset käydään läpi teemoittain ja tutkimusaineistoa eli haastateltavien mielipiteitä ja näkemyksiä on tuotu sellaisenaan työssä esille.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että laki on otettu hyvin vastaan. Tutkimustuloksista nousi esiin, että vakiintuneen oikeuskäytännön kirjaaminen lakiin on ollut käräjätuomareiden näkökulmasta positiivinen asia. Haastateltavien kesken merkityksellisimpinä pidettiin uudistuksia, jotka koskivat vuoroasumista, valvottuja ja tuettuja tapaamisia, kirjallista menettelyä, erityisen läheisen henkilön tapaamisoikeutta sekä muutosta ilmoittamista.