Hyvinvointitori WDC Espoo : Fyysisen aktiivisuuden sekä toimintakyvyn ja hyvinvoinnin mahdollistaja

Abstract

Opinnäytetyö liittyy Valopiha-projektiin, jonka tavoitteena on olla fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin mahdollistaja. Valopiha-projekti tunnetaan myös nimellä Hyvinvointitori WDC Espoo. Opinnäytetyön tarkoituksena on sekä arvioida Hyvinvointitorin toteutumista että tutkia, miten Hyvinvointitorin toimintaa voitaisiin kehittää palveluiden toteuttajien ja käyttäjien näkökulmasta. Työn tavoitteena on kerätä tietoa Hyvinvointitorin asiakkailta ja myös palveluiden toteuttajilta. Tavoitteena on myös saada tietoa Hyvinvointitorin toiminnasta ja kehitysnäkymistä. Hyvinvointitorin suunnittelu käynnistyi World Design Capital –hankkeen myötä, joten työni sisältyy myös tähän hankkeeseen. Hyvinvointitori oli palvelumuotoilun kehittämistä ja sitä suunniteltiin verkostoyhteistyössä Espoon kaupungin työntekijöiden ja Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen lehtoreiden ja opiskelijoiden kanssa.

Hyvinvointitorin toiminta käynnistyi huhtikuun alussa 2012. Kaksi viikkoa toiminnan alkamisesta aloitin aineiston keräämisen. Hyvinvointitorin asiakkailta keräsin aineistoa lomakekyselyllä. Asiakkaat täyttivät lomakekyselyn heti Hyvinvointitorilla käymisensä jälkeen. Analysoimani aineisto koostui yhdeksästä vastauksesta. Palveluiden toteuttajilta keräsin aineistoa haastattelun avulla. Suoritin haastattelut kolmen viikon toiminnan jälkeen ja ne toteutuivat yksilö- ja ryhmähaastatteluna. Ryhmähaastatteluun osallistui kaksi fysioterapiaopiskelijaa Laurea Otaniemen yksiköstä ja yksilöhaastettuluun osallistui Hyvinvointitorilla toimiva yhteistyökumppani. Haastatteluaineistot analysoin hyödyntäen sisällönanalyysimenetelmää.

Haastattelu- ja kyselylomaketulosten perusteella voidaan todeta, että sekä Hyvinvointitorin asiakkaat että palvelun toteuttajat ovat olleet tyytyväisiä Hyvinvointitorin palveluihin. Erityisesti ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat tarjonneet asiakkaille uutta tietoa ja innostaneet heitä. Kahdeksan kyselylomakkeeseen vastanneesta koki Hyvinvointitorin tarjoavan heille jotakin uutta hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta. Kehitysideoita tuli kahdeksalta kyselylomakkeeseen vastanneelta. Näiden kahdeksan kehitysideat koskivat ohjatun liikuntatarjonnan ja HUR:n kuntosalilaitteiden käyttömahdollisuuden lisäämiseen. Palveluiden tuottajat olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että Hyvinvointitorin palvelut olivat toimivia ja hyviä. Heidän kehitysideoikseen nousivat markkinoinnin, verkostoitumisen ja yhteistyön tehostaminen ja lisääminen.

Kaiken kaikkiaan palaute Hyvinvointitorin toiminnasta oli positiivista. Kulmakiviksi Hyvinvointitorin toiminnassa osoittautuivat markkinoinnin, yhteistyön ja verkostoitumisen vähäisyys. Näitä kehittämällä Hyvinvointitorin toimintaa voitaisiin sekä tehostaa että monipuolistaa ja tätä kautta espoolaisille onnistuttaisiin tarjoamaan uusi hyvinvointipalvelu syksyllä 2012.

The thesis is connected to the project Valopiha (Glass courtyard), which aims are to facilitate physical activity, functional ability and well-being. The purpose of the thesis is to evaluate how the project Valopiha, also known as Welfare market place WDC Espoo, is implemented and to study how the Welfare market place could be improved from both the service providers’ and the clients’ point of view. The aim of the thesis is to gather information from Welfare market place’s clients and also from the service providers and to get information from the Welfare market place’s operation and development ideas. The planning of the Welfare market place started in connection with the World Design Capital project, therefore my thesis is a part of this project. The Welfare market place develops service design and it was planned in network co-operation with not only the employees of the City of Espoo but also with the students and lecturers of Laurea University of Applied Sciences in Ot-aniemi.

The operation of the Welfare market place started in the beginning of April 2012. Two weeks from the start I started collecting material with a questionnaire to the clients. The clients filled in the questionnaire directly after visiting the Welfare market place. The material I analyzed consists of nine answered questionnaires. The data from the service providers was collected by individual and group interviews that were conducted three weeks after the operation started. Two physiotherapy students of Laurea Otaniemi participated in the group inter-view and a partner of Welfare market place participated in the individual interview. The interview materials were analyzed using inductive content analysis.

It can be verified from the findings of the interviews and the questionnaire that both the service providers and the clients have been satisfied with the services of the Welfare market place. Specially the counseling services have offered the clients new information and inspired them. Eight people, who answered the questionnaire, felt that the Welfare market place provided them something new about their well-being and health. Development ideas were given by eight respondents. The development ideas were related to the possibilities of increasing the supply of supervised exercise sessions and the accessibility to the gym. The service providers all agreed that the services of the Welfare market place were functional and good. Their development ideas concerned the strengthening and increasing marketing, networking and co-operation.

The overall feedback of the Welfare market place’s operation was positive. Lack of marketing, networking and co-operation turned out to be the cornerstones of the operation of the Welfare market place. By developing these actions the operation of the Welfare market place could be intensified and diversified, therefore it could be possible to offer a new well-being service to the citizens of City of Espoo in autumn 2012.