Työhyvinvointia työyhteisötaitoja johtamalla

Abstract

Työhyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen aihe yhteiskunnassamme. Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan sitä voidaan kehittää vaikuttamalla johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen. Tämä opinnäytetyö toteutettiin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä Kajaanin seudun sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastoilla. Tavoitteena oli edistää työyhteisöjen työhyvinvointia. Tarkoituksena oli kehittää jo olemassa olevia työyhteisön toimintoja sekä edistää yksilöiden kokemaa työhyvinvointia työyhteisötaitojen avulla. Työntekijät tarvitsevat työyhteisötaitoja työskennellessään sosiaalisissa ja jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Kehittämistyön alkukartoitus toteutettiin 6-3-5-menetelmällä ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tulokseksi muodostui henkilöstön työyhteisötaitojen kehittämistarpeet, jotka ryhmiteltiin teemoiksi. Kehittämistarpeita nousi työntekijän oman ajattelun ja osaamisen sekä työyhteisöjen vuorovaikutusrakenteiden kehittämisestä. Tuloksista nousi esiin, että kehittämistä tulee toteuttaa sekä yksilö-, työyhteisö- että esimiestasolla. Kehittämistyö jatkui kolmella samanaikaisesti etenevällä kehittämistyön syklillä, joiden sisältöä ohjasivat alkukartoituksesta nousseet teemat. Kehittämistyön toteutusta ohjasi kommunikatiivisen toimintatutkimuksen metodologiaa.

Yksilö- ja esimiestason sykleissä kehitettiin kehityskeskusteluja tukemaan työyhteisötaitojen kehittymistä ja työhyvinvoinnin johtamista. Työntekijän valmistautuessa kehityskeskusteluihin, hän hyödynsi reflektointiaan työyhteisötaitojen kehittämisestä. Työntekijän osaamisen reflektointia syvennettiin kehityskeskusteluissa tasavertaisen dialogin avulla. Kehityskeskusteluista esimies sai tärkeää tietoa työhyvinvoinnin johtamiseen työntekijöitä kuuntelemalla.

Työyhteisötason syklissä kehitettiin työyhteisön jäsenten vuorovaikutustaitoja toiminnallisten koulutusten avulla. Lisäksi kehitettiin työyhteisöjen tiedonkulkua ja pelisääntöjä luovilla ongelmanratkaisun menetelmillä. Toiminnalliset koulutukset olivat yksi menetelmä, joka tuki työyhteisötaitojen kehittymistä. Luova ongelmanratkaisuprosessi ja luovat menetelmät tarjosivat työyhteisön kehittämiseen tarvittavat välineet. Luova ongelmanratkaisu tuki yhteisöllisyyttä ja keskustelevaa työyhteisön johtamista.

Kehittämällä keskustelevaa ja osallistavaa johtamista työyhteisön toimintakulttuuri kehittyy yhteisölliseksi. Työhyvinvoinnin avaimet löytyvät työyhteisöjen päivittäisestä toiminnasta ja johtamisesta.

Improving work wellbeing is a topical issue in our society. However, work wellbeing does not advance by itself, but it can be improved by developing leadership and the professional competence of the personnel. This thesis was carried out in the Joint Authority of Kainuu Region at the acute and rehabilitation ward of Kajaani healthcare hospital. The objective was to improve wellbeing in work communities. The purpose was to develop the existing activities in the work communities and to improve the subjective work wellbeing of individuals through work community skills. Work community skills are needed by employees working in social and rapidly changing environments.

The initial survey was carried out by using the 6-3-5 method, and the material was analyzed by using inductive content analysis. The results indicated development needs in work community skills that were then grouped into different themes. The development of work community skills included the development of the personnel’s thinking patterns and the interactive structures within a work community. It also became clear that development should be carried out at the individual, work community and superior levels. The development work continued with three simultaneous development cycles. The content of the cycles was directed by themes that arouse from the initial survey. The development was implemented in accordance with the communicative action research methodology.

In the individual and superior level cycles, development discussions were developed to endorse work community skills and management of work wellbeing. As employees prepared themselves for the discussions, they took benefit from their reflections on the development of work wellbeing. Employees´ reflection on their professional competence deepened in equal dialogue between the employee and the superior. Superiors received important information for work wellbeing management from the development discussions.

In the work community level, functional education was used to improve members’ interaction skills. Creative problem solving was used to develop the flow of information and common ground rules for the work community. Functional education was one method which endorsed the development of work community skills. Creative problem solving and creative methods provided the required tools for developing the work community. Creative problem solving endorsed collectivity and discursive leadership in the work community.

By developing discursive and participatory leadership, a collective culture can be created within the work community. The key to improved work wellbeing can be found in the everyday activities and leadership of work communities.