Oman tien kulkijat työssäoppijoina
Kemppainen, Anu (2012)
Kemppainen, Anu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910437
Tiivistelmä
Tämän kehittämistehtävän tavoitteena oli löytää toimintamalli Kainuun ammattiopiston matkailu- ja ravitsemisalan oman tien kulkijoiden työssäoppimisen ohjaamisen kehittämiseksi. Työn tutkimusongelmana oli selvittää, kuinka oman tien kulkijoiden työssäoppimista ohjataan parhaalla mahdollisella tavalla ja kuinka työpaikkaohjaajia pitäisi tukea oman tien kulkijoiden ohjaamisessa. Oman tien kulkijoita ovat erityisoppijat ja nopeammin etenevät oppijat. Erityisoppijat tarvitsevat tukitoimia selvitäkseen opinnoista. Nopeammin etenevillä oppijoilla on aikaisempia opintoja tai tutkinto takanaan tai ovat muuten lahjakkaita, ja etenevät opinnoissaan muita nopeammin.
Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on noussut yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi toisella asteella. Kehittämistarpeeseen vaikuttavat nopeat työelämän muutokset ja tekniikan kehittyminen. Tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että koulutus vastaa sisällöllisesti työelämän tarpeita. Tietopuolisen opetuksen lisäksi, aidossa työympäristössä tapahtuva työssäoppiminen on tehokasta ja edistää työllistymistä.
Tutkimuksessa käytettiin lähdeaineistona työssäoppimista sekä erityisoppijoita ja lahjakkaita oppijoita käsittelevää kirjallisuutta sekä aikaisempia tutkimuksia näistä aiheista. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltaviksi valittiin työpaikkaohjaajia, joilla on ollut työssäoppimassa oman tien kulkijoita ja oppijoita, jotka ovat oman tien kulkijoita.
Tutkimustulosten mukaan työssäoppimisen onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousi suunnittelu- ja ennakkovalmistelujen vaihe, jossa luodaan edellytykset prosessin onnistumiselle. Tärkeimmäksi koettiin tavoitteiden henkilökohtaistaminen ja sopivan työssäoppimispaikan löytäminen oppijalle. Työssäoppimisjaksolla oppijan tavoitteiden ja työpaikan tarjoamien haasteiden tulee kohdata. Myös työpaikalla tulee olla mahdollisuus ohjata ja tukea oman tien kulkijoiden oppimista. Toinen merkittävä asia on oppijan sosiaalisten taitojen riittävyys työssäoppimisesta selviytymiselle. Työssäoppimisen ohjaamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan asiaa on tarkasteltava aina kokonaisuutena oppijan lähtökohdista käsin. Lopputulokseen vaikuttavat niin oppijat itse kuin työpaikkaohjaajat ja työpaikat. Merkittävässä asemassa oppimisen kannalta on oppijan oma motivaatio oppimiselle. Oppijan motivaatiota ja onnistumisen kokemuksia tulisi oppilaitoksen ja työpaikan ruokkia kaikilla mahdollisilla toimilla.
Koulutuksen ja työelämän yhteistyö on noussut yhdeksi tärkeäksi kehittämisen kohteeksi toisella asteella. Kehittämistarpeeseen vaikuttavat nopeat työelämän muutokset ja tekniikan kehittyminen. Tiiviillä yhteistyöllä varmistetaan, että koulutus vastaa sisällöllisesti työelämän tarpeita. Tietopuolisen opetuksen lisäksi, aidossa työympäristössä tapahtuva työssäoppiminen on tehokasta ja edistää työllistymistä.
Tutkimuksessa käytettiin lähdeaineistona työssäoppimista sekä erityisoppijoita ja lahjakkaita oppijoita käsittelevää kirjallisuutta sekä aikaisempia tutkimuksia näistä aiheista. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltaviksi valittiin työpaikkaohjaajia, joilla on ollut työssäoppimassa oman tien kulkijoita ja oppijoita, jotka ovat oman tien kulkijoita.
Tutkimustulosten mukaan työssäoppimisen onnistumiseen vaikuttavat monet eri tekijät. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousi suunnittelu- ja ennakkovalmistelujen vaihe, jossa luodaan edellytykset prosessin onnistumiselle. Tärkeimmäksi koettiin tavoitteiden henkilökohtaistaminen ja sopivan työssäoppimispaikan löytäminen oppijalle. Työssäoppimisjaksolla oppijan tavoitteiden ja työpaikan tarjoamien haasteiden tulee kohdata. Myös työpaikalla tulee olla mahdollisuus ohjata ja tukea oman tien kulkijoiden oppimista. Toinen merkittävä asia on oppijan sosiaalisten taitojen riittävyys työssäoppimisesta selviytymiselle. Työssäoppimisen ohjaamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan asiaa on tarkasteltava aina kokonaisuutena oppijan lähtökohdista käsin. Lopputulokseen vaikuttavat niin oppijat itse kuin työpaikkaohjaajat ja työpaikat. Merkittävässä asemassa oppimisen kannalta on oppijan oma motivaatio oppimiselle. Oppijan motivaatiota ja onnistumisen kokemuksia tulisi oppilaitoksen ja työpaikan ruokkia kaikilla mahdollisilla toimilla.