"Sikapossu ja ystävät" -Lasten välisen vuorovaikutuksen tukeminen luovilla ja osallistavilla menetelmillä
Virolainen, Satu; Suokas, Mari (2012)
Virolainen, Satu
Suokas, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205208897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205208897
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tukea lasten välistä vuorovaikutusta käyttäen luovia ja osallistavia menetelmiä. Opinnäytetyömme oli toiminnallinen. Ohjasimme avoimessa kerhotoiminnassa kahdeksan tuokiota suljetulle pienryhmälle, jossa oli kuusi neljävuotiasta lasta. Jokaisessa tuokiossa oli samanlainen runko, joka sisälsi alkupiirin, toimintaan virittäytymisen, toiminnan ja loppupiirin. Tavoitteenamme oli luoda kahdeksan tuokiokerran kokonaisuus, joka sisältäisi monipuolisesti erilaista luovaa toimintaa. Tuokiomme koostuivat musiikista, kuvataidosta, taikataikinan muovailusta, taikataikinan maalaamisesta, liikunnasta, sadutuksesta ja nukketeatterista. Jokaisen toimintakerran pääpaino oli lasten yhdessä toimimisessa.
Tavoitteenamme oli, että lapset saisivat positiivisia kokemuksia yhdessä muiden kanssa ja sitoutuisivat toimimaan ryhmässä. Tuokiomme sisälsivät paljon keskusteluja, joihin kannustimme kaikkia ryhmän lapsia osallistumaan. Korostimme erityisesti lasten välisessä vuorovaikutuksessa positiivista ilmaisua ja kanssakäymistä. Pyrimme jatkuvasti siihen, että lapset kuuntelisivat toisiaan ja antaisivat toisilleen puheenvuoron. Tavoitteenamme ohjaajina oli luoda avoin, ystävällinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokaisella lapsella olisi hyvä olla ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Tavoitteenamme oli myös ohjata toimintaa lapsilähtöisesti.
Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsittelemme lasten sosiaalisia taitoja, vertaisryhmiä, vertaisoppimista, lasten osallisuutta ja lapsiryhmän ohjaamista. Arvioimme toimintamme onnistumista ja tavoitteidemme toteutumista osallistuvan havainnoinnin, videokuvan, lasten arvion ja keskustelujen avulla. Videointi oli opinnäytetyömme kannalta erityisen tärkeää, sillä ilman videointia olisi ollut hyvin haastavaa havainnoida, oliko positiivinen vuorovaikutus lisääntynyt ryhmässä. Havainnoimme lasten sanallisen viestinnän lisäksi myös sanatonta viestintää, joka koostui eleistä, ilmeistä, katseista ja liikkeistä.
Opinnäytetyömme oli haastava, mutta opettavainen prosessi. Se koostui suunnittelusta, toiminnan toteuttamisesta ja itse raportin työstämisestä. Mielestämme toimintamme tuki ja lisäsi lasten välistä vuorovaikutusta. Loppupuolen tuokioissa lasten välistä vuorovaikutusta oli enemmän ja se oli myös toisia kohtaan positiivisempaa.
Tavoitteenamme oli, että lapset saisivat positiivisia kokemuksia yhdessä muiden kanssa ja sitoutuisivat toimimaan ryhmässä. Tuokiomme sisälsivät paljon keskusteluja, joihin kannustimme kaikkia ryhmän lapsia osallistumaan. Korostimme erityisesti lasten välisessä vuorovaikutuksessa positiivista ilmaisua ja kanssakäymistä. Pyrimme jatkuvasti siihen, että lapset kuuntelisivat toisiaan ja antaisivat toisilleen puheenvuoron. Tavoitteenamme ohjaajina oli luoda avoin, ystävällinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokaisella lapsella olisi hyvä olla ja mahdollisuus toteuttaa itseään. Tavoitteenamme oli myös ohjata toimintaa lapsilähtöisesti.
Opinnäytetyömme teoriaosuudessa käsittelemme lasten sosiaalisia taitoja, vertaisryhmiä, vertaisoppimista, lasten osallisuutta ja lapsiryhmän ohjaamista. Arvioimme toimintamme onnistumista ja tavoitteidemme toteutumista osallistuvan havainnoinnin, videokuvan, lasten arvion ja keskustelujen avulla. Videointi oli opinnäytetyömme kannalta erityisen tärkeää, sillä ilman videointia olisi ollut hyvin haastavaa havainnoida, oliko positiivinen vuorovaikutus lisääntynyt ryhmässä. Havainnoimme lasten sanallisen viestinnän lisäksi myös sanatonta viestintää, joka koostui eleistä, ilmeistä, katseista ja liikkeistä.
Opinnäytetyömme oli haastava, mutta opettavainen prosessi. Se koostui suunnittelusta, toiminnan toteuttamisesta ja itse raportin työstämisestä. Mielestämme toimintamme tuki ja lisäsi lasten välistä vuorovaikutusta. Loppupuolen tuokioissa lasten välistä vuorovaikutusta oli enemmän ja se oli myös toisia kohtaan positiivisempaa.