Ajattelemaan ei tahdo keretä : Yhdistelmäjohtajuuden tarkastelua Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella
Hyrkkänen, Katja (2012)
Hyrkkänen, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219001
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205219001
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään yhdistelmäjohtajuutta Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella. Yhdistelmäjohtajalla tarkoitetaan johtajaa, jolla on johdettavanaan sekä vankila että yhdyskuntaseuraamustoimisto. Näistä yksiköistä käytetään tässä opinnäytetyössä nimeä yhdistelmäyksikkö. Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella yhdistelmäyksiköitä on yhteensä viisi ja saman johtajan johtamien yksiköiden välinen yhdensuuntainen välimatka vaihtelee noin kilometristä noin 90 kilometriin. Henkilöstön määrä yhdistelmäyksiköissä vaihtelee noin neljästäkymmenestä noin sataan.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ottaa yhdistelmäjohtamisen malli kriittisen tarkastelun alle. Aineistoista pyritään löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten yhdistelmäjohtamisen malliin päädyttiin ja miksi? 2) Mitä yhdistelmäjohtaminen tarkoittaa tällä hetkellä ja millainen on yhdistelmäjohtajien toimenkuva? 3) Millaisia hyviä puolia johtajat ja henkilöstö näkevät yhdistelmäjohtamisen mallissa? 4) Mitkä asiat johtajat ja henkilöstö kokevat haasteellisiksi tai ongelmallisiksi yhdistelmäjohtamisen mallissa? 5) Millaisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia johtajien ja henkilöstön esiin nostamissa haasteissa/ongelmissa on?
Aihetta lähestytään kahdesta näkökulmasta ja kolmen aineiston kautta. Aineistoina ovat Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen yhdistelmäjohtajien haastattelut, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen yhdistelmäyksiköiden henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely sekä Riseala 2010 –hanketta koskeva kirjallinen materiaali. Haastattelut ja kysely on toteutettu SWOT –analyysiä mukaillen. Kirjallinen materiaali koostuu Riseala 2010 -hankkeen väli- ja loppuraporteista sekä hanketta koskevista Rikosseuraamusviraston tiedotteista henkilöstölle.
Tuloksien mukaan johtajien ja henkilöstön kokemat yhdistelmäjohtamisen hyvät ja huonot puolet ovat pitkälti samoja asioita. Hyvinä puolina pidettiin mm. johtajan kokonaisvaltaista näkemystä sekä mahdollisuutta yhteistyöhön ja resurssien yhteiskäyttöön yksiköiden välillä. Huonoina puolina esille nousivat mm. johtajan kiire ja suuri työmäärä, välimatka yksiköiden välillä ja matkustaminen sekä johtajan vähäinen läsnäolon mahdollisuus. Samoin yhdistelmäjohtamisen mallin toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvät mahdollisuudet nähtiin molemmissa ryhmissä samankaltaisina. Mahdollisuuksiksi nimettiin mm. yhteisiin yhteistyökumppaneihin liittyvät asiat, yksiköiden välisen yhteistyön kehittäminen edelleen sekä hallinnon kehittäminen edelleen. Eniten eroja johtajien ja henkilöstön näkemyksissä oli yhdistelmäjohtamisen toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvissä uhkissa; johtajien haastatteluissa mainittiin useimmin yhteiskunnalliset muutokset ja henkilöstön vastauksissa johtajan läsnäoloon ja etääntymiseen liittyviä asioita. Johtajien työn kuormittavuuteen liittyviä asioita nousi esille sekä huonojen puolien että toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvien uhkien kohdalla ja yhdistelmäjohtajan työn kuormittavuuteen kiinnittivät huomiota sekä johtajat että henkilöstö. Johtajien ja henkilöstön vastauksissa esiin nousseista kehittämisehdotuksista valtaosa liittyi yhdistelmäyksiköiden yhteistyön edelleen kehittämiseen sekä yhteistyön kehittämiseen suhteessa toimintaympäristöön ja yhteistyökumppaneihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ottaa yhdistelmäjohtamisen malli kriittisen tarkastelun alle. Aineistoista pyritään löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten yhdistelmäjohtamisen malliin päädyttiin ja miksi? 2) Mitä yhdistelmäjohtaminen tarkoittaa tällä hetkellä ja millainen on yhdistelmäjohtajien toimenkuva? 3) Millaisia hyviä puolia johtajat ja henkilöstö näkevät yhdistelmäjohtamisen mallissa? 4) Mitkä asiat johtajat ja henkilöstö kokevat haasteellisiksi tai ongelmallisiksi yhdistelmäjohtamisen mallissa? 5) Millaisia yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia johtajien ja henkilöstön esiin nostamissa haasteissa/ongelmissa on?
Aihetta lähestytään kahdesta näkökulmasta ja kolmen aineiston kautta. Aineistoina ovat Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen yhdistelmäjohtajien haastattelut, Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen yhdistelmäyksiköiden henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely sekä Riseala 2010 –hanketta koskeva kirjallinen materiaali. Haastattelut ja kysely on toteutettu SWOT –analyysiä mukaillen. Kirjallinen materiaali koostuu Riseala 2010 -hankkeen väli- ja loppuraporteista sekä hanketta koskevista Rikosseuraamusviraston tiedotteista henkilöstölle.
Tuloksien mukaan johtajien ja henkilöstön kokemat yhdistelmäjohtamisen hyvät ja huonot puolet ovat pitkälti samoja asioita. Hyvinä puolina pidettiin mm. johtajan kokonaisvaltaista näkemystä sekä mahdollisuutta yhteistyöhön ja resurssien yhteiskäyttöön yksiköiden välillä. Huonoina puolina esille nousivat mm. johtajan kiire ja suuri työmäärä, välimatka yksiköiden välillä ja matkustaminen sekä johtajan vähäinen läsnäolon mahdollisuus. Samoin yhdistelmäjohtamisen mallin toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvät mahdollisuudet nähtiin molemmissa ryhmissä samankaltaisina. Mahdollisuuksiksi nimettiin mm. yhteisiin yhteistyökumppaneihin liittyvät asiat, yksiköiden välisen yhteistyön kehittäminen edelleen sekä hallinnon kehittäminen edelleen. Eniten eroja johtajien ja henkilöstön näkemyksissä oli yhdistelmäjohtamisen toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvissä uhkissa; johtajien haastatteluissa mainittiin useimmin yhteiskunnalliset muutokset ja henkilöstön vastauksissa johtajan läsnäoloon ja etääntymiseen liittyviä asioita. Johtajien työn kuormittavuuteen liittyviä asioita nousi esille sekä huonojen puolien että toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen liittyvien uhkien kohdalla ja yhdistelmäjohtajan työn kuormittavuuteen kiinnittivät huomiota sekä johtajat että henkilöstö. Johtajien ja henkilöstön vastauksissa esiin nousseista kehittämisehdotuksista valtaosa liittyi yhdistelmäyksiköiden yhteistyön edelleen kehittämiseen sekä yhteistyön kehittämiseen suhteessa toimintaympäristöön ja yhteistyökumppaneihin.