Kajaanin kaupungin sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen
Karhu, Tuomas (2012)
Karhu, Tuomas
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205086885
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa Kajaanin kaupungille kysely sähköisestä asioinnista. Kajaanin kaupungin kehittäessä sähköisiä palvelujaan käytettäväksi perinteisten palvelujen ohessa oli tärkeää kyselyn avulla selvittää minkä tyyppisiä palveluita kaupungin asukkaat käyttäisivät mieluiten sähköisessä muodossa. Kyselyn tavoitteena oli saada kuvaus nykyisestä sähköisten palvelujen tarpeesta ja nykyisten palvelujen käytöstä.
Kvantitatiiviseen tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaiken ikäiset kajaanilaiset kunnan asiakkaat. Kysely tehtiin Digium Enterprise sovelluksella ja se julkaistiin kaupunkilaisille Kajaanin kotisivuilla. Kyselystä tiedotettiin Kajaanin kotisivujen lisäksi sosiaalisessa mediassa eli kaupungin Facebook-sivuilla. Kyselystä tiedotettiin myös erikseen Kajaanin ammattikorkeakoulun oppilaille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi yhteensä 191 henkilöä.
Kyselytulosten tilastointiin käytettiin SPSS-ohjelmaa ja SPSS:stä saaduista tuloksista muodostettiin analyysissä esitellyt diagrammit käyttämällä Microsoft Excel- taulukkolaskentaohjelmaa.
Työn teoriaosuudessa käsitellään sähköistä asiointia ja sitä mitä hyötyjä siitä on sähköisten palvelujen tarjoajalle ja palvelujen käyttäjille. Sähköisen asioinnin nykytilaa tarkastellaan käyttämällä esimerkkeinä Suomen viiden asukasluvultaan suurimman kunnan sähköisten palvelujen tarjontaa. Sähköisen asioinnin tulevaisuutta tarkastellaan käyttämällä esimerkkeinä suunnitteilla olevia julkisen sektorin palveluja sekä yksittäisen organisaation palveluja. Lisäksi teoriaosassa tarkastellaan kahta suurta sähköisen asioinnin kehittämishanketta, Asiakaspalvelukeskus-projektia ja Valtionvarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa.
Empiirisessä osassa käsitellään tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, kuten kyselylomake ja sen rakenne sekä testaus. Lisäksi otetaan kantaa kyselyn tulosten analysointiin vaikuttaviin seikkoihin.
Kyselyn tuloksista selvisi, että 98 prosentilla vastanneista on mahdollista käyttää sähköisiä palveluita kotoa käsin. Tuloksista kävi myös ilmi, että vastanneet olivat yleisesti kiinnostuneita käyttämään kaikkien palveluryhmien palveluita, myös sähköisessä muodossa. Suurinta kiinnostusta herätti liikunta ja vapaa-ajan palvelut, kulttuuri- ja tapahtuma-palvelut sekä liikenteen ja matkailun palvelut.
Kvantitatiiviseen tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaiken ikäiset kajaanilaiset kunnan asiakkaat. Kysely tehtiin Digium Enterprise sovelluksella ja se julkaistiin kaupunkilaisille Kajaanin kotisivuilla. Kyselystä tiedotettiin Kajaanin kotisivujen lisäksi sosiaalisessa mediassa eli kaupungin Facebook-sivuilla. Kyselystä tiedotettiin myös erikseen Kajaanin ammattikorkeakoulun oppilaille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi yhteensä 191 henkilöä.
Kyselytulosten tilastointiin käytettiin SPSS-ohjelmaa ja SPSS:stä saaduista tuloksista muodostettiin analyysissä esitellyt diagrammit käyttämällä Microsoft Excel- taulukkolaskentaohjelmaa.
Työn teoriaosuudessa käsitellään sähköistä asiointia ja sitä mitä hyötyjä siitä on sähköisten palvelujen tarjoajalle ja palvelujen käyttäjille. Sähköisen asioinnin nykytilaa tarkastellaan käyttämällä esimerkkeinä Suomen viiden asukasluvultaan suurimman kunnan sähköisten palvelujen tarjontaa. Sähköisen asioinnin tulevaisuutta tarkastellaan käyttämällä esimerkkeinä suunnitteilla olevia julkisen sektorin palveluja sekä yksittäisen organisaation palveluja. Lisäksi teoriaosassa tarkastellaan kahta suurta sähköisen asioinnin kehittämishanketta, Asiakaspalvelukeskus-projektia ja Valtionvarainministeriön sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa.
Empiirisessä osassa käsitellään tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä, kuten kyselylomake ja sen rakenne sekä testaus. Lisäksi otetaan kantaa kyselyn tulosten analysointiin vaikuttaviin seikkoihin.
Kyselyn tuloksista selvisi, että 98 prosentilla vastanneista on mahdollista käyttää sähköisiä palveluita kotoa käsin. Tuloksista kävi myös ilmi, että vastanneet olivat yleisesti kiinnostuneita käyttämään kaikkien palveluryhmien palveluita, myös sähköisessä muodossa. Suurinta kiinnostusta herätti liikunta ja vapaa-ajan palvelut, kulttuuri- ja tapahtuma-palvelut sekä liikenteen ja matkailun palvelut.