Espoon seniorisporttiklubilaisten 68+ fyysisen kunnon ja asennonhallinnan osa-alueiden kartoitus
Karvonen, Laura (2009)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910225083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200910225083
Tiivistelmä
Keskustelu ikäihmisten palveluiden riittävyydestä käy vilkkaana Suomessa. Terveyspalveluiden tarve tulee kasvamaan, kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Tavoite on, että mahdollisimman monen toimintakyky säilyisi pitkään. Laitoshoitopaikoista on jo nyt pulaa. Fyysisen aktiivisuuden tiedetään ylläpitävän ja jopa parantavan iäkkäiden ihmisten fyysistä toimintakykyä. Siksi olisi tärkeää keskittyä enemmän ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamiseen. Liikuntapalveluiden tulisi olla kaiken kuntoisten ikäihmisten saatavilla.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tuottaa tietoa Espoon seniorisporttiklubilaisten 68+ fyysisen kunnon ja asennonhallinnan osa-alueista ja selvittää minkä kuntoisia seniorisporttiklubeilla kävijät ovat fyysisesti. Toivon tulosten herättävän pohdintaa siitä, minkä kuntoisille olisi tarve kohdentaa jatkossa liikuntapalveluita ja miten saada mahdollisimman monenkuntoisia ikäihmisiä mukaan huomioiden samalla terveyspalveluiden kustannustehokkuutta. Tutkimukseen osallistui 93 vapaaehtoista seniorisporttiklubeilla kävijää iältään 66−88–vuotiasta henkilöä, joista 60 oli naisia ja 33 miehiä. Käytin tutkimuksessani mittareina puristusvoimamittaria, voimalevyä staattisen tasapainon mittaukseen, kehonkoostumusmittaria, pituusmittaria, Seniorisportti 68+ -kyselyä ja Tasapainon varmuus päivittäisissä toiminnoissa–kyselyä.
Tutkimustulosten mukaan seniorisporttiklubilaisilla on fyysisen kunnon osa-alueista keskimääräistä parempi puristusvoima, jonka on aikasemmin todettu korreloivan yleiseen lihasvoimaan. He kokevat itsensä myös hyväkuntoisiksi. Seniorisporttiklubilaiset ovat itsenäisiä ja liikunnallisesti aktiivisia. He arvioivat tasapainonsa keskimääräisesti hyväksi. Staattisen tasapainon tulokset eivät olleet yhdenmukaisia, mutta selvää oli, että naiset saivat miehiä paremmat tulokset kaikissa ikäryhmissä. Voimalevyltä saatavat huojuntatulokset olivat vertailun kohteena olevia tuloksia huonommat yli 80-vuotiaiden huojuntanopeuden tuloksia lukuunottamatta.
Iän ja puristusvoimatuloksien välisiä korrelaatiokertoimia tarkasteltaessa ei kummankaan käden osalta löytynyt merkittävää korrelaatiota, eikä myöskään huojuntatulosten osalta.
Opinnäytetyöni tarkoituksena on tuottaa tietoa Espoon seniorisporttiklubilaisten 68+ fyysisen kunnon ja asennonhallinnan osa-alueista ja selvittää minkä kuntoisia seniorisporttiklubeilla kävijät ovat fyysisesti. Toivon tulosten herättävän pohdintaa siitä, minkä kuntoisille olisi tarve kohdentaa jatkossa liikuntapalveluita ja miten saada mahdollisimman monenkuntoisia ikäihmisiä mukaan huomioiden samalla terveyspalveluiden kustannustehokkuutta. Tutkimukseen osallistui 93 vapaaehtoista seniorisporttiklubeilla kävijää iältään 66−88–vuotiasta henkilöä, joista 60 oli naisia ja 33 miehiä. Käytin tutkimuksessani mittareina puristusvoimamittaria, voimalevyä staattisen tasapainon mittaukseen, kehonkoostumusmittaria, pituusmittaria, Seniorisportti 68+ -kyselyä ja Tasapainon varmuus päivittäisissä toiminnoissa–kyselyä.
Tutkimustulosten mukaan seniorisporttiklubilaisilla on fyysisen kunnon osa-alueista keskimääräistä parempi puristusvoima, jonka on aikasemmin todettu korreloivan yleiseen lihasvoimaan. He kokevat itsensä myös hyväkuntoisiksi. Seniorisporttiklubilaiset ovat itsenäisiä ja liikunnallisesti aktiivisia. He arvioivat tasapainonsa keskimääräisesti hyväksi. Staattisen tasapainon tulokset eivät olleet yhdenmukaisia, mutta selvää oli, että naiset saivat miehiä paremmat tulokset kaikissa ikäryhmissä. Voimalevyltä saatavat huojuntatulokset olivat vertailun kohteena olevia tuloksia huonommat yli 80-vuotiaiden huojuntanopeuden tuloksia lukuunottamatta.
Iän ja puristusvoimatuloksien välisiä korrelaatiokertoimia tarkasteltaessa ei kummankaan käden osalta löytynyt merkittävää korrelaatiota, eikä myöskään huojuntatulosten osalta.