Fysioterapeutti juniorijääkiekossa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus nykytilanteesta ja mahdollisista kehittämiskohteista

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää fysioterapeutin ja juniorijää-kiekkojoukkueen välistä rajapintaa: mitkä asiat ovat keskeisiä, mitä yhteistyötä on olemassa ja minkälaista voisi lisätä. Fysioterapeutin näkökulmasta käydään läpi jääkiekon lajispesifisiä piirteitä, tyypillisiä jääkiekkovammoja ja niiden ennaltaehkäisyä sekä lajin suorituskykyyn vaikuttavia seikkoja. Juniorijääkiekon valmentajien ja lasten vanhempien näkökulmasta esitellään, millä tavoin fysioterapeutti voi auttaa heitä valmennuksen tukena.

Työ toteutettiin tekemällä systemaattinen kirjallisuushaku, täydentäviä lisähakuja ja kirjoittamalla niiden pohjalta kaksi lehtiartikkelia, toinen fysioterapeuteille ja toinen juniorijääkiekon valmentajille tarkoitettu. Systemaattisen katsauksen artikkelit löytyivät ScienceDirect-tietokannasta. Tiedonhaku rajattiin vuosiin 2000–2011 suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin. Artikkelien useampivaiheisen arviointiprosessin jälkeen kokonaan luettavaksi valikoitui 31 julkaistua, referee -menettelyn läpikäynyttä artikkelia. Lopulliseen analyysiin otettiin selkeimmin tutkimustehtävään liittyvät 10 artikkelia.

Tutkimuksen tuloksena löytyi runsaasti tietoa urheiluvammoista. Urheiluvammat ovat merkittävä taakka yhteiskunnalle ja ovat terveysongelma erityisesti peruskoulun jälkeisessä iässä. Harjoittelusta, nuorisourheilun erityispiirteistä ja jääkiekon lajispesifisistä ominaisuuksista löytyi myös melko paljon tietoa. Sen sijaan fysioterapeutin työstä erityisesti nuorisourheilijoiden tai juniorijääkiekon parissa ei löytynyt tietoa. Fysioterapeutin osaamisalueet urheilussa ovat vammojen ennaltaehkäisy, akuutti hoito, kuntoutus ja suorituskyvyn parantaminen. Kirjoitettujen artikkelien tavoitteena on lisätä fysioterapeuttien tietämystä jääkiekosta ja juniorijääkiekkovalmentajien tietämystä yhteistyöstä fysioterapeuttien kanssa. Näin voidaan vaikuttaa välillisesti vammojen vähenemiseen ja yksilöiden sekä joukkueen suorituskyvyn kehittymiseen. Laajempi yhteistyö hyödyttäisi sekä nuorten jääkiekkoilijoiden urheiluharrastusta että edistäisi fysioterapeuttien mahdollisuuksia tarjota palvelujaan juniorijääkiekkoilun parissa toimiville.

The purpose of this research was to study the involvement of physical thera-pists in junior ice hockey: what are the key areas, what kind of cooperation ex-ists and what future prospects might there be? For the benefit of therapists this study focuses on specific features of ice hockey, typical hockey injuries as well as their prevention and the skill set needed for competent performance. For the benefit of junior hockey coaches, parents and other adults this study introduces ways to benefit from physiotherapy services.

The study was conducted as a systematic literature review, supplementary searches, and writing two articles based on this information. One of the articles was written for therapists and the other article for coaches. The articles for the systematic review were gathered from the ScienceDirect database. The search was limited to articles in Finnish or English between the years 2000-2011. After an assessment process in several stages, 31 peer reviewed articles were se-lected for reading. The final analysis was made from 10 articles that matched directly the goals of the study.

There was plenty of material about sports injuries. Sports injuries are a substantial burden on society especially after middle school age. Also it was relatively easy to find information about training, special features of youth sports and sport specific features in ice hockey. However, about a physiotherapist’s work among youth hockey there was no information to be found. The core competences of a physiotherapist’s work in sports are injury prevention, acute intervention, rehabilitation, and performance enhancement. The articles written for this thesis aim at increasing physiotherapists’ knowledge about ice hockey and coaches’ knowledge about cooperation with physiotherapists. Knowledge will lead to a decrease in injuries as well as enhancing both single player and team performance. A broader cooperation between physiotherapists and junior hockey coaches would be useful in securing young players a safer and healthier participation in their hobby. It might also enhance the physiotherapists’ possibilities to offer their services to youth hockey.