Lyijyn ja antimonin taustapitoisuudet Vantaalla, Grönbergin lyijysulattoalueella
Malmipuro, Henna (2012)
Malmipuro, Henna
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910599
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910599
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää lyijyn ja antimonin taustapitoisuuksia Vantaalla, Grönbergin lyijusulaton alueella. Toimeksiantajana työssä on FCG Finnish Consulting Group Oy ja työn tilaajana Vantaan kaupunki. Tutkimusta on tarkoitus hyödyntää valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Maaperätutkimukset tehtiin lapionäytteenottoina kesällä 2011, jolloin maaperänäytteitä otettiin 52 kappaletta. Yhteensä tarkasteltiin 368 kappaletta maaperänäytteitä, taustapitoisuuden selvittämiseksi.
Työssä käsitellään ympäristölainsäädäntöä ja ympäristöluvanvaraisuutta. Ympäristölainsäädännöstä on kerrottu niiltä osin kuin on katsottu liittyvän työn aiheeseen. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi on tärkein ohjenuora opinnäytetyössä, koska siinä on määritetty taustapitoisuus ja sen suhde kynnysarvoon.
Maaperänäytteistä antimonin ja lyijyn pitoisuuksia tarkasteltiin kolmessa eri tutkimusalueessa. Tutkimusalueisiin kohteet jaettiin niiden sijainnin perusteella. Näytteistä laskettiin antimonille ja lyijylle keskiarvopitoisuudet sekä mediaanit, kaikista niistä näytteistä, joiden pitoisuudet alittivat (Vna 214/2007) annetun alemman ohjearvon. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Tikkurilan alueen pintamaassa oli suurimmat, niin antimonin kuin lyijynkin keskiarvopitoisuudet.
Koko Grönbergin lyijysulattoalueen taustapitoisuuden selvittämiseksi tutkimusalueiden tulokset koottiin yhteen ja laskettiin niistä keskiarvopitoisuudet ja mediaanit. Tuloksista voidaan todeta, että lyijysulaton ym. teollisuuslaitosten vaikutuksesta antimonia ja lyijyä on levinnyt pintamaahan laajalle alueelle, ja näin ollen pitoisuudetkin ovat kohonneita maaperän luontaisesti tavanomaisista pitoisuuksista.
Työssä käsitellään ympäristölainsäädäntöä ja ympäristöluvanvaraisuutta. Ympäristölainsäädännöstä on kerrottu niiltä osin kuin on katsottu liittyvän työn aiheeseen. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi on tärkein ohjenuora opinnäytetyössä, koska siinä on määritetty taustapitoisuus ja sen suhde kynnysarvoon.
Maaperänäytteistä antimonin ja lyijyn pitoisuuksia tarkasteltiin kolmessa eri tutkimusalueessa. Tutkimusalueisiin kohteet jaettiin niiden sijainnin perusteella. Näytteistä laskettiin antimonille ja lyijylle keskiarvopitoisuudet sekä mediaanit, kaikista niistä näytteistä, joiden pitoisuudet alittivat (Vna 214/2007) annetun alemman ohjearvon. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että Tikkurilan alueen pintamaassa oli suurimmat, niin antimonin kuin lyijynkin keskiarvopitoisuudet.
Koko Grönbergin lyijysulattoalueen taustapitoisuuden selvittämiseksi tutkimusalueiden tulokset koottiin yhteen ja laskettiin niistä keskiarvopitoisuudet ja mediaanit. Tuloksista voidaan todeta, että lyijysulaton ym. teollisuuslaitosten vaikutuksesta antimonia ja lyijyä on levinnyt pintamaahan laajalle alueelle, ja näin ollen pitoisuudetkin ovat kohonneita maaperän luontaisesti tavanomaisista pitoisuuksista.