Kyläsuunnitelmien tavoitteiden toteutuminen Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä

Abstract

Tässä työssä käsitellään kyläsuunnitelmien tavoitteiden toteutumista Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Tämä työ sai alkunsa 2007 keväällä Uudenmaan maaseutuasumisen teemaryhmän kokouksessa Tero Uusitalon Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Länsi-Suomen kylät ry:ntoiminta-alueen kyläasiainmies Pirkko Kaskisen ideoinnin pohjalta.

Kyläsuunnitelmia on vuoteen 2005 mennessä tehty jo 1500 kappaletta, mutta tutkimustuloksia suunnitelmien toimivuudesta on suhteellisen vähän ja näin ollen tämä työ pyrki vastaamaan tämän tiedon tarpeeseen. Kyläsuunnitelmat ovat kylien toimintaa edistäviä kartoituksia toimintasuunnitelmia joiden pohjalta kyläyhdistykset voivat ryhtyä toimiin yhteisönsä hyväksi.

Työn tavoitteena oli saada tietoa kyläsuunnitelmissa esitetyistä tavoitteista, niiden määrästä ja toteutumisesta. Tarkoituksena oli myös kerätä tietoa siitä mitkä tekijät edistävät tavoitteiden toteutumista ja miten kyläsuunnitelmista voisi tehdä entistä käytännöllisempiä. Tässä työssä tarkastelun kohteena olivat yhdeksän kylää jotka valittiin Länsi-Suomen kylät ry:n toiminta-alueen Pirkko Kaskisen ja hänen yhteyshenkilöidensä ehdottamien kylien pohjalta. Arvioitavat kylät ovat Vihtijärvi, Vaskijärvi, Mustio, Degerby, Jokikunta, Vanjärvi,Teutari, Kalkkinen ja Seutula. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aineistopohjaista tutkimusta sekä puolistrukturoituja haastatteluja.

Kyläsuunnitelmien analysoinnin pohjalta tehtiin haastattelut jotka koostuivat teemahaastattelusta sekä strukturoidusta haastattelulomakkeesta. Tarkastelun kohteena olleissa yhdeksässä kylässä kyläsuunnitelmissa esitettyjä tavoitteita on yhteensä 165 kappaletta. Tavoitteista on toteutunut keskimäärin 66 %. Kylien tavoitteiden toteutumista tarkasteltaessa on vaikea nimetä ehdottomia tekijöitä joiden perusteella tavoitteet ovat toteutuneet tai jääneet toteutumatta. Kylän koolla, tavoitteiden määrällä ja tavoitteiden toteuttajalla ei näytä olevan merkitystä tavoitteiden toteutumisessa. Yksilöiden merkitys ja panos näyttää olevan huomattavassa asemassa tavoitteiden toteutumisen edistämisessä.

Tutkimuksen perusteella voi todeta, että parhaiten toteutuneet ovat ne suunnitelmat joissa tavoitteet ovat olleet konkreettisia ja niiden toteutuminen on ollut idean kehittäneiden vallassa. Tähän liittyy se että idean tai tavoitteen taustalla on tietoa siitä miten tavoite voidaan todella toteuttaa ja miten kerätä riittävästi inhimillisiä ja taloudellisia resursseja, jotta voidaan päästä päämäärään. Myöskään se, miten suunnitelmassa mainitut tavoitteet ovat toteutuneet, ei kerro koko totuutta kylien aktiivisuudesta, vaan jotkut kylät ovat olleet kyllä ahkeria erinäisissä hankkeissa, mutta itse kyläsuunnitelma on jäänyt taka-alalle. Jotta kyläsuunnitelmat voisivat jatkossa olla kiinteämpi ja toimiva osa kylien elämää, niiden tulisikin pyrkiä aina olemaan kylänsä näköisiä ja kokoisia.

Goal achievement of village development plans in Uusimaa and Päijät-Häme

The purpose of this thesis was to study goal achievement of village plans in Uusimaa and Päijät-Häme. In the spring 2007 the members of The Committee of Rural Living developed an idea of this kind of research. Over 1500 village development plans were made by year 2005, but yet there is no research information concerning how they really work. This work aims to be partially an answer to that need.

Village development plans are surveys that are meant to progress village development and they should work as plans of action. The goal of this study was to collect information about the goals in village development plans, about the number of them and how the goals have been achieved. The purpose was also to gain information about the matters that have supported the goal achievement and also how in the future the village development plans could be more useful.

This thesis was based on nine village development plans chosen from the villages that were suggested by the West Uusimaa Villages association. The villages are Vihtijärvi, Vaskijärvi, Mustio, Degerby, Jokikunta, Vanjärvi, Teutari, Kalkkinen and Seutula. The research was made by studying the research material and conducting half structured interviews. After analysing the village development plans the chairmen or secretaries of the village associations were interviewed. Both theme and structured interviews were employed.The nine villages studied had altogether 165 goals. On average 66 % of the goals has been achieved. It is difficult to name simple reasons that could be the base of a successful village development plan. For example the size of the village or the number of the goals does not seem to effect on the results. The significance of individuals and their input to the project seem to be the most important factor while searching the reasons of success.

The results showed that the village development plans that have had concrete goals have the best goal achievement results This includes that idea or goal has a base in knowledge how to accomplish it and how to gain enough human and material recourses to achieve the goal. The results of the achievement of the goals of village development plans do not tell the whole truth about the activity of the villages in this study. Some villages have worked hard in different kinds of projects even without using their village development plan.