Työhyvinvointi kuntasektorilla
Nummijärvi, Maria (2012)
Nummijärvi, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910393
Tiivistelmä
Kunnat kohtaavat tänä päivänä jatkuvia muutoksia ja haasteita. Nämä muutokset pakottavat kuntia miettimään uusia linjauksia ja toimintatapoja. Muutokset vaikuttavat olennaisesti myös työntekijöiden hyvinvointiin. Kuntatyönantajan on pystyttävä tehokkaasti kilpailemaan osaavasta työvoimasta, sekä mahdollistettava jatkuva osaamisen kehittäminen. Tyytyväiset työntekijät ovat kuntien voimavara ja takaavat hyvän palvelun laadun. Siksi työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää ja ajankohtaista.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään kuntatyönantajan ongelmia ja haasteita tämän päivän muuttuvassa yhteiskunnassa, sekä punnitaan työhyvinvointiin merkittävimmin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman tueksi on tuotettu työhyvinvointikysely toimeksiantona kunta X:n työntekijöille, jonka pohjalta on tehty johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia.
Työhyvinvointikyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten työntekijät kokevat työpaikkansa ilmapiirin, tiedonkulun ja toimintatavat työyhteisön sisällä. Kysymyksiä esitettiin lisäksi esimiestyöskentelyyn, kuormittavuuteen, osaamiseen ja työkykyyn liittyen. Avoimen kysymyksen avulla kartoitettiin työhyvinvointiin liittyviä asioita, jotka eniten mietityttävät kunnan työntekijöitä.
Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi taustatietojen lisäksi 40 väittämää sekä yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomakkeet jaettiin kaikille kunnassa työskenteleville, yhteensä 309 henkilölle. Kyselylomakkeita palautettiin 212 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 71,5 prosenttia. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tut-kimusmenetelmää.
Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että keskimäärin työntekijät ovat varsin tyytyväisiä työhönsä. He kokevat työyhteisönsä ilmapiirin hyväksi sekä työnsä haastavaksi ja arvokkaaksi. Parannettavaa sen sijaan koettiin olevan palkitsemisessa, työkykyä ylläpitävässä toiminnassa sekä työterveyshuollossa. Suurta hajontaa vastauksissa oli myös tiedonkulua ja esimiestyötä käsittelevissä väittämissä.
Tässä tutkimuksessa esitellään yhteenveto kyselyn tuloksista. Kysely tuotettiin kuitenkin niin, että jokaisen yksikön vastaukset käsiteltiin myös erikseen. Näin ollen kyselyn avulla saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa kunkin toimialan tarpeista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kuntaan työhyvinvointikyselyn malli, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimus antoi osviittaa siitä, missä on parantamisen varaa ja mihin asioihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Tutkimuksessa käsiteltiin lisäksi kehitysehdotuksia joilla kunta voisi parantaa työhyvinvointia työpaikoilla.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään kuntatyönantajan ongelmia ja haasteita tämän päivän muuttuvassa yhteiskunnassa, sekä punnitaan työhyvinvointiin merkittävimmin vaikuttavia tekijöitä. Tutkielman tueksi on tuotettu työhyvinvointikysely toimeksiantona kunta X:n työntekijöille, jonka pohjalta on tehty johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia.
Työhyvinvointikyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten työntekijät kokevat työpaikkansa ilmapiirin, tiedonkulun ja toimintatavat työyhteisön sisällä. Kysymyksiä esitettiin lisäksi esimiestyöskentelyyn, kuormittavuuteen, osaamiseen ja työkykyyn liittyen. Avoimen kysymyksen avulla kartoitettiin työhyvinvointiin liittyviä asioita, jotka eniten mietityttävät kunnan työntekijöitä.
Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomake sisälsi taustatietojen lisäksi 40 väittämää sekä yhden avoimen kysymyksen. Kyselylomakkeet jaettiin kaikille kunnassa työskenteleville, yhteensä 309 henkilölle. Kyselylomakkeita palautettiin 212 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi saatiin 71,5 prosenttia. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tut-kimusmenetelmää.
Tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että keskimäärin työntekijät ovat varsin tyytyväisiä työhönsä. He kokevat työyhteisönsä ilmapiirin hyväksi sekä työnsä haastavaksi ja arvokkaaksi. Parannettavaa sen sijaan koettiin olevan palkitsemisessa, työkykyä ylläpitävässä toiminnassa sekä työterveyshuollossa. Suurta hajontaa vastauksissa oli myös tiedonkulua ja esimiestyötä käsittelevissä väittämissä.
Tässä tutkimuksessa esitellään yhteenveto kyselyn tuloksista. Kysely tuotettiin kuitenkin niin, että jokaisen yksikön vastaukset käsiteltiin myös erikseen. Näin ollen kyselyn avulla saatiin yksityiskohtaisempaa tietoa kunkin toimialan tarpeista.
Tutkimuksen tarkoituksena oli luoda kuntaan työhyvinvointikyselyn malli, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimus antoi osviittaa siitä, missä on parantamisen varaa ja mihin asioihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Tutkimuksessa käsiteltiin lisäksi kehitysehdotuksia joilla kunta voisi parantaa työhyvinvointia työpaikoilla.