Mitä hyötyä rajatarkastuksen automatisoinnista on Schengen-alueen maarajalla?

Abstract

Automaattinen rajatarkastus on viime vuosina saanut paljon huomiota mediassa. Siihen tarkoitettuja laitteita on tällä hetkellä käytössä lähinnä kansainvälisillä lentokentillä Euroopassa, ja ne toimivat hyvin tarkoituksessaan. Suomessa olevat laitteet otettiin käyttöön vuonna 2009 tarkoituksena antaa kaikille biometrisen passin omistaville matkustajille käyttöoikeus, jota myöhemmin tarkennettiin koskemaan ainoastaan Schengen-alueella myönnettyjä passeja. Helsinki-Vantaalla laitteista on tähän mennessä ollut jo selkeää hyötyä, mutta Vaalimaan rajanylityspaikalla, missä jopa 80 % matkustajista on Schengen-alueen ulkopuolelta, hyöty ei ole niin selkeä. Automaatin käytön lisäämiselle luo paineita Venäjä, joka vaatii vuonna 2003 sovitun viisumivapauden tutkimista ja soveltamista käytäntöön. Tämä tutkimus kartoittaa mitä hyötyä automatisoidusta rajatarkastuksesta on Schengen-alueen maarajalla. Vaalimaan rajatarkastusasemaa käytetään tässä esimerkkinä, koska se on sijaintinsa ja matkustajakuntansa myötä on ainutlaatuinen Schengen-alueella. Tutkimuksessa pohditaan myös miten automaateista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, ja mitä asioita tulisi muuttaa rajanylityksen helpottamiseksi Schengen-alueen näkökulmasta.

Tämän empiirisen perustutkimuksen tulokset on kerätty käyttäen kvalitatiivisia tutkimusmetodeja, joiksi valikoituivat haastattelu, havainnointi sekä dokumenttianalyysi. Aineisto on kerätty tutustumismatkoilla Pietariin Suomen pääkonsulaattiin, Vaalimaan Rajavartioasemalle, Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä Arizonassa sijaitsevan Nogalesin kaupunkia jakavalle raja-alueelle. Dokumenttianalyysi on tehty pääsääntöisesti Suomen rajaviranomaisia ohjaavien asiakirjojen, kuten Schengen-säännöstön ja Rajavartiolaitoksen ohjausasiakirjojen pohjalta, sekä mediaseurannalla. Tutkimus rajattiin koskemaan Kaakkois-Suomen Rajavartioston Vaalimaan rajanylityspaikkaa, ja Schengenin säännöstön normaaliolojen tarkastuksia matkustajille, jotka eivät kuulu mihinkään erikoisryhmään.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että automaatista ei vielä saada täyttä hyötyä Vaalimaalla. Tämä johtuu enimmäkseen matkustajakunnasta, joka on pääosin venäläistä. Käyttökielto pohjautuu Venäjän passinmyöntöjärjestelmään, jota ei pidetä tarpeeksi luotettavana, sekä biometristen passien huonoon laatuun, koska automaatti ei pysty lukemaan sirua. Haastatteluissa kävi ilmi rajavartijoiden halukkuus antaa pienille ryhmille oikeuden käyttää automaattia, mutta pääesikunnan periaatepäätös estää kokeilun toteuttamisen. Kolmansien maiden kansalaisille tehtävän rajatarkastuksen monivaiheisuus asettaa lisähaasteita, koska perusmuotoisen rajatarkastuksen lisäksi tehdään tulopuhuttelu ja viisumin tarkistus. Automaattisen tulopuhuttelun käyttöönottoon on jo valmiudet, ja automaattista viisumintarkistusta tutkitaan parhaillaan EU:ssa. Kestää kuitenkin vielä vuosia ennen kuin kaikki rajatarkastuksen automatisoimiseen vaikuttavat esteet on selvitetty ja poistettu. USA - Meksiko rajalla käytössä oleva rekisteröityjen matkailijoiden SENTRI-kaista voisi tuoda helpotuksia myös Suomi – Venäjä maarajalle, mutta sen soveltuvuutta Suomen oloihin tulee ensin tutkia. Lisäksi tarvitaan jatkotutkimusta viisumivapauden sekä positiivisista että negatiivisista vaikutuksista Suomessa ja Schengen-alueella, automaattisen haastattelun käyttöönotosta sekä miten automatisointi vaikuttaisi turvallisuuteen Schengen-alueen ulkorajalla.

Automated border control has been widely discussed in media in recent years. Automatic devices are currently in use mostly at international airports in the EU. Automated border control was first brought to Finland in 2009 with the intention that anyone with a biometric passport could use it. This was later restricted to those passengers with a biometric passport admitted in one of the Schengen countries. At the Helsinki-Vantaa international airport, the benefits gained through the device are visible, but at Vaalimaa border crossing point, where up to 80% of all passengers are non-Schengen, benefits are not as clear. Russia’s demand to research the possibility of visa freedom, which was agreed upon in 2003, puts pressure on opening the automated border control to Russian passengers. This thesis examines the benefits gained through automated border control at a land border of the Schengen area through Vaalimaa border crossing point. Because of its geographical location and passenger structure, Vaalimaa is a unique place to conduct this type of a research. This thesis also focuses on those issues, which ought to be changed in order to ease border crossing to the Schengen area.

The results of this empirical research have been collected through qualitative research methods: interviews, document analysis and observation. Raw data was collected on visits to the Consulate General of Finland in St. Peterburg, Vaalimaa border crossing point, Helsinki-Vantaa international airport, and the USA – Mexico border area in Nogales, Arizona. The documents analyzed include the acts guiding the border authorities, such as the Schengen agreement and the Finnish Border Guard steering documents. Also, media follow up is applied.

The results show that there is no significant benefit gained from the automated border control at Vaalimaa, yet. This is mainly due to the passenger structure, as majority is from Russia. The injunction of use is based on the unreliability of the Russian passport issuance system, as well as the poor quality of microchips inside of the biometric passports, which cannot be read by the kiosk. The interviews showed willingness amongst the border guards to select a test group among non-Schengen passengers to pilot the kiosk, but this is prevented by a principle decision by the Finnish Border Guard headquarters. Also, the border check performed on the non-Schengen passengers creates an obstacle for the use. The kiosk is ready for the integrated interview feature available, and an automated visa-checking device has been discussed in the EU. It will take years before all issues concerning the automation of border control are settled. The USA – Mexico border has a registered passenger’s lane, called SENTRI, in use. If this was to be implemented in the Finnish – Russian border, it might bring some benefits, however the applicability should be investigated first. Research should also be done on the positive and negative impacts of visa freedom on the Schengen area and Finland, the automated interview and how the automation affects safety and security issues on the external borders of the Schengen area.