Saimaan kanavan takaisten satamien ja syväväylän kehittämiskartoitus

Abstract

Saimaan satamien kautta kulkeva tavaraliikenne on pysynyt viime vuosina reilussa kahdessa miljoonassa tonnissa ja Saimaan kanavan läpi kulkee vuosittain yli 2 000 alusta. Saimaan syväväylän varrella toimii 21 rahtisatamaa, joista yli 200 000 tonnia vuosittain käsitteleviä on viisi. Vesiteitse tapahtuvat kuljetukset ovat kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto maakuljetuksille. Opinnäytetyössä selvitetään syväväylän käyttäjiä ja satamajohtajia haastattelemalla niitä toimia, joiden avulla syväväylän turvallisuutta, vesikuljetusten ympäristöystävällisyyttä ja satamien taloudellista kannattavuutta voitaisiin kehittää ja vesikuljetuksia Saimaalla lisätä. Turvallisuutta ei luoda ainoastaan laitteita parantamalla. Paljon on tehtävää myös asenteiden muuttamisessa. Mikäli ympäristöön kiinnitetään riittävästi huomiota, liikennemäärien kasvukaan ei uhkaa alueen luontoa. Liikenteen vilkastuminen on perusedellytys taloudellisen kannattavuuden parantamiselle, mutta se edellyttää myös satamilta uusien infrastruktuurien rakentamista ja yhteistyötä jopa koko Saimaan käsittävän yhteisen satamayhtiön muodossa. Näiden lisäksi tarvitaan myös valtiollisia tukitoimia.

Saimaa Channel is a remarkable passage from the northeastern part of Baltic Sea to the inland waterways of Finland. Though inland ports process annually two million tons of cargo this method of transportation is not fully utilized. Transportation with ships is an economical and sustainable option for carriage of goods by road or railway. This research is made by interviewing the users of the Saimaa fairway as well as the port captains and it specifies means there are to be done for safer, more environmentally friendly and more economical shipping on Saimaa waterways. This study provides the information that as well as safety requires reliable and precise equipment it also calls for appropriate attitudes. All the encountered operators on the waterways should be taken into consideration in order to avoid loss of human or marine life. However, economical growth implies more traffic and this greater traffic flow contributes the risk of the fragile waters of Saimaa getting polluted. On the other hand the icrease in cargo numbers demands more investments, co-work amongst the ports at Saimaa region and also support from the administration.