ASIAKKAAN OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUISSA ETELÄ-KYMENLAAKSON ALUEELLA

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli tuoda esille asiakkaiden näkemyksiä mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä perusterveydenhuollosta ja tavoitteena oli kartoittaa asiakkaan kokemuksia kyseisistä palveluista ja näin vahvistaa asiakkaan asemaa mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Tutkimus on kvantitatiivinen kyselytutkimus. Kysely tehtiin viiteen mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Kyselyyn vastasi 171 asiakasta. Tutkimuksen tulosten tulkinnassa on käytetty SPSS-ohjelmaa ja induktiivista sisällönanalyysia.

Tulosten mukaan hoitoon pääsy on helppoa, mutta jatkohoitoon pääsyssä on kehittämistä. Terveysaseman valmiuksia auttaa etenkin päihdeasiakasta tulisi parantaa. Terveysasemalla kohtelu oli huonompaa kuin mielenterveys- ja päihdehoitopaikoissa. Kokemusasiantuntijuutta ja vertaistukea tulisi lisätä mielenterveys- ja päihdehoitopaikoissa. Asiakkaiden pitäisi saada vaikuttaa enemmän käyntien määriin ja asiakkaan tukemista tulisi lisätä päihdehoitopaikoissa. Ohjausta aktiviteetteihin pitäisi lisätä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimivuudessa on vielä kehittämistä. Jotta palvelut toimisivat hyvin, tulisi eri palvelupaikkojen kehittää yhteistyötänsä.

The purpose of this study was to highlight clients` views on mental health and substance abuse services. The objective was to identify the clients´ experiences of these services, thereby consolidating the client`s position on mental health and substance abuse services.

The study was a quantitative one. It was carried out in five different mental health units and intoxicant units. The number of respondents was 171.

For interpreting the results of the study has been used the SPSS -program and inductive content analysis. According the results access to care was easy but getting access to follow-up treatment needed more development. The chances of the health center to help clients, particularly the substance abusers should be improved. Care provided by health centers was inferior to that in mental health and substance abuse treatment units. Treating clients at health centers was worse than in the mental health and substance abuse units. The expertise and experience of peer support should also be improved in the mental health and substance abuse treatment units. Clients should be allowed to influence more the amounts of visits to the mental health and substance abuse treatment units, and clients support should be increased in the substance abuse treatment units. Counseling activities should be increased. It can be concluded that mental health and substance abuse services do not function yet and need developing. To function well, the various services should be developed in co operation.