Kehityskeskusteluprosessin uudistaminen BTJ Finland Oy:ssä
Levo, Mikko (2012)
Levo, Mikko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910531
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli uudistaa BTJ Finland Oy:n käytössä oleva kehityskes-kusteluprosessi. Tutkimuksen päätutkimusongelmana oli selvittää miten kehityskeskustelujen avulla voidaan tukea organisaation kehittymistä kohti oppivan organisaation ideaalikuvaa.
Ilmiön teoreettinen tarkastelu perustuu lähdeaineiston pohjalta rakentamaani malliin, jossa kehityskeskustelut nähdään muiden tehtäviensä lisäksi myös yhtenä välineenä työntekijöiden motivointiin sekä mahdollisuutena tunnistaa kehitystarpeisiin sopivia oppimistapoja. Malli lähtee siitä oletuksesta, että motivoituneet työntekijät kehittävät osaamistaan aktiivisemmin ja ovat valmiimpia hyödyntämään erilaisia oppimisen keinoja. Kun oppimisesta tulee osa normaaliin työhön kuuluvaa toimintaa, organisaatio voi kehittyä oppivaksi organisaatioksi.
Tutkimusstrategiaksi valitsin toimintatutkimuksen, joka mahdollisti tutkimuksellisuuden ja yrityksen toiminnan kehittämisen yhdistämisen. Toimintatutkimus mahdollisti myös aktiivisen osallistumiseni kehittämistyöhön tutkimusta vaarantamatta. Kehittämishanke jakaantui lopulta neljään toisiaan seuraavaan toimintatutkimuksen sykliin, joiden avulla tutkittava ilmiö voitiin pilkkoa hallittaviin osiin. Tutkimus ja siihen kuulunut kehittämishanke toteutettiin vuosien 2010-2012 aikana.
Kehittämishankkeen aikana koottiin kehityskeskusteluprosessiin kohdistuvat odotukset, tutustuttiin erilaisiin kehityskeskustelumalleihin ja lopulta muodostettiin sopivia elementtejä yhdistelemällä yrityksen tarpeiden mukainen kehityskeskustelumalli. Tässä yhteydessä arvioitiin myös emoyhtiön käytössä olevan kehityskeskustelumallin soveltuvuus ja todettiin se vain joiltain osin hyödyntämiskelpoiseksi. Mallin valmistumisen jälkeen esimiehet koulutettiin ja aloitettiin uudistetun kehityskeskusteluprosessin käyttäminen. Tutkimukselle käytettävissä oleva aika mahdollisti myös prosessin jatkokehityksen ja toisen keskustelukierroksen seuraamisen.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin tapa tukea kehityskeskusteluilla organisaation kehittymistä oppivaksi organisaatioksi. Kehittämishankkeen aikana tehdyt havainnot oma-aloitteisuuden ja innovatiivisuuden lisääntymisestä tukivat muodostamani teoreettisen mallin perusoletuksien paikkaansa pitävyyttä tässä organisaatiossa.
Tutkimuksen lopputuloksena tunnistettiin lisäksi kaksi kehityskeskusteluprosessin uudistamiseen liittyvää parasta käytäntöä. Kehityskeskustelumallista pitää tehdä oman organisaation ”näköinen”, edes konsernin sisältä tuleva malli ei välttämättä ole suoraan sopiva. Kehityskeskustelujen onnistumisen ja oppivan organisaation syntymisen kannalta esimiesten motivointi ja muu valmistaminen kehityskeskustelumallin hyödyntämiseen on avainasemassa.
Ilmiön teoreettinen tarkastelu perustuu lähdeaineiston pohjalta rakentamaani malliin, jossa kehityskeskustelut nähdään muiden tehtäviensä lisäksi myös yhtenä välineenä työntekijöiden motivointiin sekä mahdollisuutena tunnistaa kehitystarpeisiin sopivia oppimistapoja. Malli lähtee siitä oletuksesta, että motivoituneet työntekijät kehittävät osaamistaan aktiivisemmin ja ovat valmiimpia hyödyntämään erilaisia oppimisen keinoja. Kun oppimisesta tulee osa normaaliin työhön kuuluvaa toimintaa, organisaatio voi kehittyä oppivaksi organisaatioksi.
Tutkimusstrategiaksi valitsin toimintatutkimuksen, joka mahdollisti tutkimuksellisuuden ja yrityksen toiminnan kehittämisen yhdistämisen. Toimintatutkimus mahdollisti myös aktiivisen osallistumiseni kehittämistyöhön tutkimusta vaarantamatta. Kehittämishanke jakaantui lopulta neljään toisiaan seuraavaan toimintatutkimuksen sykliin, joiden avulla tutkittava ilmiö voitiin pilkkoa hallittaviin osiin. Tutkimus ja siihen kuulunut kehittämishanke toteutettiin vuosien 2010-2012 aikana.
Kehittämishankkeen aikana koottiin kehityskeskusteluprosessiin kohdistuvat odotukset, tutustuttiin erilaisiin kehityskeskustelumalleihin ja lopulta muodostettiin sopivia elementtejä yhdistelemällä yrityksen tarpeiden mukainen kehityskeskustelumalli. Tässä yhteydessä arvioitiin myös emoyhtiön käytössä olevan kehityskeskustelumallin soveltuvuus ja todettiin se vain joiltain osin hyödyntämiskelpoiseksi. Mallin valmistumisen jälkeen esimiehet koulutettiin ja aloitettiin uudistetun kehityskeskusteluprosessin käyttäminen. Tutkimukselle käytettävissä oleva aika mahdollisti myös prosessin jatkokehityksen ja toisen keskustelukierroksen seuraamisen.
Tutkimuksen tuloksena löydettiin tapa tukea kehityskeskusteluilla organisaation kehittymistä oppivaksi organisaatioksi. Kehittämishankkeen aikana tehdyt havainnot oma-aloitteisuuden ja innovatiivisuuden lisääntymisestä tukivat muodostamani teoreettisen mallin perusoletuksien paikkaansa pitävyyttä tässä organisaatiossa.
Tutkimuksen lopputuloksena tunnistettiin lisäksi kaksi kehityskeskusteluprosessin uudistamiseen liittyvää parasta käytäntöä. Kehityskeskustelumallista pitää tehdä oman organisaation ”näköinen”, edes konsernin sisältä tuleva malli ei välttämättä ole suoraan sopiva. Kehityskeskustelujen onnistumisen ja oppivan organisaation syntymisen kannalta esimiesten motivointi ja muu valmistaminen kehityskeskustelumallin hyödyntämiseen on avainasemassa.