Pohjustusmarkkinoinnin ratkaisut tietylle kohderyhmälle - case: Promentor What’s On? - digitaalinen oppimateriaali
Ahola, Soile (2009)
Ahola, Soile
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911035268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911035268
Tiivistelmä
Pohjustusmarkkinoinnin ratkaisut tietylle kohderyhmälle
Case: Promentor What’s On? - digitaalinen oppimateriaali
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millä pohjustusviestinnän keinoilla Promentor Web What’s On? – verbikurssi tulisi markkinoida peruskoulun ala-asteiden englanninopettajille. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuka tai ketkä tekevät ostopäätöksen oppimateriaaleista peruskoulun ala-asteilla sekä kuinka halukkaita ala-asteiden englanninopettajat ovat käyttämään What’s On? – verbikurssia opetuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös ala-asteiden englanninopettajien yleistä suhtautumista digitaalisiin oppimateriaaleihin sekä heidän mielipiteitään What’s On? – verbikurssin ominaisuuksista ja toiminnallisuuksista.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin markkinointiviestintää ja sen kautta avattiin pohjustusviestintää ja sen käsitteitä. Teoreettinen viitekehys käsitteli markkinointiviestintää ensin yleisellä tasolla, minkä jälkeen syvennyttiin business-to-business-markkinointiviestintään ja pohjustusviestintään sekä sen keinoihin business-to-business-markkinoilla. Jotta teoriaosuus muodostaisi kattavan kokonaisuuden markkinointiviestinnästä, on teoriaosuuden lopussa avattu vielä kaupankäynti- ja asiakassuhdeviestinnän teoriaa.
Opinnäytetyöhön kuuluva tutkimus toteutettiin semistrukturoidulla e-lomakekyselyllä sekä henkilökohtaisella haastattelulla. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2009. E-lomakekysely lähetettiin 112 pääkaupunkiseudun ala-asteelle ja vastauksia saatiin 22 kappaletta. Kyselyn lisäksi haastateltiin yhtä vantaalaisessa ala-asteessa opettavaa englanninopettajaa. Tutkimuksen vastaukset analysoitiin SPSS- ja Excel-ohjelmien avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin hyödyllistä tietoa case-yritykselle. Tulosten perusteella todettiin, että tutkimuksen kohteena ollut digitaalinen verbikurssi ei ollut opettajille entuudestaan kovin tuttu. Tämän vuoksi case-yritykselle suositeltiin tutkimuksen tulosten mukaisia pohjustusviestinnän keinoja, joista suosituimmiksi paljastuivat perinteinen postitus, tapahtumamarkkinointi sekä Internet. Tutkimuksen perusteella selvisi myös tuotekehityksen kannalta oleellisia seikkoja, joten myös niistä tehtiin case-yritykselle suosituksia, vaikka se ei ollutkaan opinnäytetyön alkuperäinen tarkoitus.
Case: Promentor What’s On? - digitaalinen oppimateriaali
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millä pohjustusviestinnän keinoilla Promentor Web What’s On? – verbikurssi tulisi markkinoida peruskoulun ala-asteiden englanninopettajille. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuka tai ketkä tekevät ostopäätöksen oppimateriaaleista peruskoulun ala-asteilla sekä kuinka halukkaita ala-asteiden englanninopettajat ovat käyttämään What’s On? – verbikurssia opetuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös ala-asteiden englanninopettajien yleistä suhtautumista digitaalisiin oppimateriaaleihin sekä heidän mielipiteitään What’s On? – verbikurssin ominaisuuksista ja toiminnallisuuksista.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin markkinointiviestintää ja sen kautta avattiin pohjustusviestintää ja sen käsitteitä. Teoreettinen viitekehys käsitteli markkinointiviestintää ensin yleisellä tasolla, minkä jälkeen syvennyttiin business-to-business-markkinointiviestintään ja pohjustusviestintään sekä sen keinoihin business-to-business-markkinoilla. Jotta teoriaosuus muodostaisi kattavan kokonaisuuden markkinointiviestinnästä, on teoriaosuuden lopussa avattu vielä kaupankäynti- ja asiakassuhdeviestinnän teoriaa.
Opinnäytetyöhön kuuluva tutkimus toteutettiin semistrukturoidulla e-lomakekyselyllä sekä henkilökohtaisella haastattelulla. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2009. E-lomakekysely lähetettiin 112 pääkaupunkiseudun ala-asteelle ja vastauksia saatiin 22 kappaletta. Kyselyn lisäksi haastateltiin yhtä vantaalaisessa ala-asteessa opettavaa englanninopettajaa. Tutkimuksen vastaukset analysoitiin SPSS- ja Excel-ohjelmien avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella saatiin hyödyllistä tietoa case-yritykselle. Tulosten perusteella todettiin, että tutkimuksen kohteena ollut digitaalinen verbikurssi ei ollut opettajille entuudestaan kovin tuttu. Tämän vuoksi case-yritykselle suositeltiin tutkimuksen tulosten mukaisia pohjustusviestinnän keinoja, joista suosituimmiksi paljastuivat perinteinen postitus, tapahtumamarkkinointi sekä Internet. Tutkimuksen perusteella selvisi myös tuotekehityksen kannalta oleellisia seikkoja, joten myös niistä tehtiin case-yritykselle suosituksia, vaikka se ei ollutkaan opinnäytetyön alkuperäinen tarkoitus.