Verkkokoulutuksen mahdollisuudet liiketoiminnassa : - Case Sähköinfo Oy
Lehtonen, Satu (2012)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Lehtonen, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012060712038
Tiivistelmä
Modernit viestintäteknologiat mahdollistavat tiedon tuottamisen ja hyödyntämisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kun tieto tai oppiminen ei ole sidottua kiinteisiin resursseihin, avautuu uusia kilpailutilanteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Asiakkailla on tarve jatkuvaan osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen.
Kehittyneiden verkko-oppimisympäristöjen tuomat mahdollisuudet hyödyntää materiaaleja monimuotoisesti lisääntyvät. Verkko-opetus mielletään vastaajasta riippuen kalvojen jakamiseksi, linkkikokoelmiksi, keskusteluiksi, ohjatuiksi oppimismalleiksi, oppimisympäristöiksi ja suoritettaviksi tehtäviksi. Erona perinteiseen lähiopetukseen korostuu oma aktiivisuus ja itse-ohjautuvuus, vuorovaikutus opetettavan asian kanssa, ongelma- ja ratkaisukeskeisyys, arvioinnin ja oppimisen mittaus, osallistumisen aste sekä työ- ja tuotantotavat. Verkkokoulutuksen suunnittelua voikin ohjata teknologiset mahdollisuudet, opetuksen systemaattinen kokonaiskuva ja oppimisprosessi ja yksilön itseohjautuvuus sekä oppimista edistävä ilmapiiri. Suunnittelussa ja liikkeellelähdössä kantavana ajatuksena täytyy kuitenkin edelleen olla, että välineet toimivat mahdollistajana, ei itseisarvona. Ohjaavana tekijänä on, millaista on hyvä opetus ja miten oppiminen mahdollistetaan. Voidaan siis käyttää hyödyksi vuorovaikutuksen mahdollistavia ryhmätyöohjelmistoja, mutta ne eivät itse vielä tuota mitään.
Tehty opinnäyte vastaa kysymyksiin, millaisia kaupallisia verkkokoulutusvaihtoehtoja on, mitä verkkokoulutus on, millaista verkkokoulutus voisi olla ja millainen verkkokoulutus palvelisi Sähköinfon asiakkaiden erilaisia tarpeita.
Jäsenistö otti kantaa esitettyihin kysymyksiin sähköisesti toteutetulla kyselyllä huhtikuussa 2012. Tehty kysely ei tuonut mitään selkeää reittikarttaa siihen, mihin verkkokoulutussuunnittelun kanssa kannattaisi edetä. Osasyynä tähän voi olla se, etteivät asiakkaat vielä tunnista verkon hyötyjä ja mahdollisuuksia. On kuitenkin selkeää, että toteutustapa kiinnostaa, koska kokeiluinnokkuutta kyselyvastauksissa näkyi selkeästi. Vastauksissa suosituimmaksi verkkokoulutuksen muodoksi nousi monimuoto-opetus, aikatauluista vapautuminen korostuu, osaamissisältöjä halutaan suorittaa omassa tahdissa ja niiden tulisi olla saatavilla koska vain. Koulutukseen osallistuminen verkossakin miellettiin osaksi työaikaa ja aiheiden välillä ei ollut eroa, mikä erityisesti sopisi verkkoon.
Tutkimustuloksien peilaus Sähköinfon nykyiseen koulututustarjoomaan antaa eväitä miettiä reittikarttaa verkkokoulutuksen mahdollistamiseksi. Verkkokurssien tarjoamiseen lähteminen on strateginen päätös, johon vaikuttaa paitsi nykyiset ja tulevat resurssit ja asiakastarpeet, myös yleiset linjaukset, mihin liiketoimintaa ollaan viemässä.
Digitalisoitumista ei kuitenkaan voida välttää, yhä enemmän käytetään palveluita suoraan verkossa, ja tämä suuntaus varmasti myös sähköistysalalla etenee, kun mukaan tulee yhä nuorempaa asentaja- ja yrittäjäkuntaa, jotka ovat jo tottuneita verkon hyödyntämiseen. Tälle ryhmälle myös tyypillistä on, että halutaan tietoa silloin, kun se itselle sopii, ei niinkään aikaan ja paikkaan sidotusti.
Kehittyneiden verkko-oppimisympäristöjen tuomat mahdollisuudet hyödyntää materiaaleja monimuotoisesti lisääntyvät. Verkko-opetus mielletään vastaajasta riippuen kalvojen jakamiseksi, linkkikokoelmiksi, keskusteluiksi, ohjatuiksi oppimismalleiksi, oppimisympäristöiksi ja suoritettaviksi tehtäviksi. Erona perinteiseen lähiopetukseen korostuu oma aktiivisuus ja itse-ohjautuvuus, vuorovaikutus opetettavan asian kanssa, ongelma- ja ratkaisukeskeisyys, arvioinnin ja oppimisen mittaus, osallistumisen aste sekä työ- ja tuotantotavat. Verkkokoulutuksen suunnittelua voikin ohjata teknologiset mahdollisuudet, opetuksen systemaattinen kokonaiskuva ja oppimisprosessi ja yksilön itseohjautuvuus sekä oppimista edistävä ilmapiiri. Suunnittelussa ja liikkeellelähdössä kantavana ajatuksena täytyy kuitenkin edelleen olla, että välineet toimivat mahdollistajana, ei itseisarvona. Ohjaavana tekijänä on, millaista on hyvä opetus ja miten oppiminen mahdollistetaan. Voidaan siis käyttää hyödyksi vuorovaikutuksen mahdollistavia ryhmätyöohjelmistoja, mutta ne eivät itse vielä tuota mitään.
Tehty opinnäyte vastaa kysymyksiin, millaisia kaupallisia verkkokoulutusvaihtoehtoja on, mitä verkkokoulutus on, millaista verkkokoulutus voisi olla ja millainen verkkokoulutus palvelisi Sähköinfon asiakkaiden erilaisia tarpeita.
Jäsenistö otti kantaa esitettyihin kysymyksiin sähköisesti toteutetulla kyselyllä huhtikuussa 2012. Tehty kysely ei tuonut mitään selkeää reittikarttaa siihen, mihin verkkokoulutussuunnittelun kanssa kannattaisi edetä. Osasyynä tähän voi olla se, etteivät asiakkaat vielä tunnista verkon hyötyjä ja mahdollisuuksia. On kuitenkin selkeää, että toteutustapa kiinnostaa, koska kokeiluinnokkuutta kyselyvastauksissa näkyi selkeästi. Vastauksissa suosituimmaksi verkkokoulutuksen muodoksi nousi monimuoto-opetus, aikatauluista vapautuminen korostuu, osaamissisältöjä halutaan suorittaa omassa tahdissa ja niiden tulisi olla saatavilla koska vain. Koulutukseen osallistuminen verkossakin miellettiin osaksi työaikaa ja aiheiden välillä ei ollut eroa, mikä erityisesti sopisi verkkoon.
Tutkimustuloksien peilaus Sähköinfon nykyiseen koulututustarjoomaan antaa eväitä miettiä reittikarttaa verkkokoulutuksen mahdollistamiseksi. Verkkokurssien tarjoamiseen lähteminen on strateginen päätös, johon vaikuttaa paitsi nykyiset ja tulevat resurssit ja asiakastarpeet, myös yleiset linjaukset, mihin liiketoimintaa ollaan viemässä.
Digitalisoitumista ei kuitenkaan voida välttää, yhä enemmän käytetään palveluita suoraan verkossa, ja tämä suuntaus varmasti myös sähköistysalalla etenee, kun mukaan tulee yhä nuorempaa asentaja- ja yrittäjäkuntaa, jotka ovat jo tottuneita verkon hyödyntämiseen. Tälle ryhmälle myös tyypillistä on, että halutaan tietoa silloin, kun se itselle sopii, ei niinkään aikaan ja paikkaan sidotusti.