Jatkuvan säästösopimuksen ongelmat ja parannusehdotukset Case Helsingin OP Pankki Oyj

Abstract

Vuoden 2011 lopulla julkaistun OP- Pohjola - ryhmän sijoittajabarometrin mukaan suuri osa suomalaisista kotitalouksista oli varautunut heikosti yllättäviin elämäntilanteisiin. Tämä heijastuu myös OP- Pohjola - ryhmän jatkuvan säästämisen sopimuksiin, jotka ovat olleet laskusuunnassa. Jatkuvalla säästämisellä tarkoitetaan sopimusta, jossa asiakas laittaa tietyin väliajoin tietyn summan säästöön. Jatkuvan säästämisasteen parantaminen on OP- Pohjola - ryhmän yleisen linjauksen mukaisesti vuoden 2012 tavoitteissa.

Kohdeyrityksenä toimi Helsingin OP Pankki Oyj, joka on OP- Pohjola osuuskunnan sataprosent-tisesti omistama tytäryhtiö. Helsingin OP Pankki toimii Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa tarjoten asiakkailleen pankki- ja vakuutuspalveluja. Palveluverkosto koostuu yli 30 konttorista tai palvelupisteestä. Henkilöasiakaspalveluiden lisäksi Helsingin OP Pankki tarjoaa yrityspankki palveluita neljän yrityskonttorin kautta sekä varallisuudenhoitopalveluita kolmen OP-Private-yksikön kautta.

Tutkimukseni tavoitteena oli käsitellä ongelmakohtia, joita toimihenkilöt kohtaavat jokapäiväisessä työssään jatkuvia säästösopimuksia tehdessä. Tavoitteena oli kyselyn avulla selvittää yleisimpiä ongelmia ja esittää ratkaisuehdotuksia näihin ongelmiin. Tutkimuksessa käsiteltiin erityisesti sijoitusrahastoja, joihin jatkuvat säästösopimukset yleisimmin tehdään. Muut vaihtoehtoiset säästökohteet käsiteltiin lyhyesti. Työn toinen tavoite oli, että sijoitusneuvonnassa aloittelevat toimihenkilöt voisivat hyödyntää perehdytyksessä tutkimustani.

Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa esitellään sijoitusrahastojen rakennetta, tuotto-odotusta, verotus ja sijoitusten hajautushyöty. Lisäksi tarkastellaan Euroopan Unionin sääntelevää MiFID–direktiiviä ja siihen liittyvää sijoittajakuvan kartoitusta. Lähdeaineistona käytettiin Finanssialan keskusliiton sääntelemän sijoitusneuvojatutkinnon kirjamateriaalia. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös Helsingin OP Pankin sisäistä materiaalia.

Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka tehtiin henkilökunnalle. Kysely tehtiin Helsingin OP Pankin Lännen alueen työntekijöille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden näkemyksiä jatkuvista säästösopimuksista sekä siitä minkälaisia ongelmia he kohtaavat päivittäin sopimuksia tehdessä. Kyselyssä toimihenkilöt saivat myös vapaasti antaa parannusehdotuksia. Kyselyn lisäksi esitellään vertailulaskelma. Laskelmassa vertaillaan mihin lopputulokseen olisi päästy, jos sama summa olisi laitettu kerran kuukaudessa neljän vuoden ajan säästöön eri sijoituskohteisiin.

Suurin ongelma jatkuvia säästösopimuksia tehtäessä on asiakkaan epäilevä asenne sijoitusra-hastoja kohtaan. Myös oma tietotaito oli viidesosalla koettu ongelmaksi. Kolmas ongelmakohta oli ajan riittämättömyys ja kiire, joita eivät tue osittain hitaat ja vaikeakäyttöiset sijoitussovellukset. Yleiseen markkinakehitykseen ei kukaan pysty vaikuttamaan. Siksi resursseja pitäisi kohdentaa niihin asioihin, jotka helpottaisivat asiakkaiden suhtautumista rahastoihin ja markkinaheiluntaan. Sovellusten hitauden pystyy korvaamaan esimerkiksi valtakirjojen avulla, jolloin sopimukset voidaan syöttää koneelle, kun kalenterissa on vapaata.

The problems and solution propositions of continuous saving Case Helsingin OP Pankki Oyj

In the end of 2011 published OP- Pohjola Group investor a barometer, which tells that most of Finnish households are quite poorly prepared for unexpected life situations. This reflects also to OP- Pohjola Groups continuous saving contracts, which are under target level. Continuous saving means that the client saves the same amount of money every certain time period. One of the main objectives in OP- Pohjola Group is to reach a higher continuous saving contract level in 2012.

Target Company is Helsinki OP Bank Plc., which is OP- Pohjola Group’s subsidiary. Helsinki OP Bank has over 30 branches in Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen, which provides everyday banking and insurance services. Helsinki OP Bank provides also solutions for managing company's finance and private asset management services.

The purpose of the thesis is to study problems, which employees encounter on every day, when they negotiate continuous saving contracts. The main objective of the questionary is to find out which are the most common problems and present solutions to these problems. Main focus is in mutual funds, because they are the most common continuous saving object. Other saving objects are presented briefly. Other objective is that new employees can use my thesis in their introduction.

The theoretical section of the thesis processes the structure of mutual funds, profit expectation, taxes and dispersion benefit. Theoretical section also clarifies MiFID-directive and investor profile, which is regulated by European Union. Source material is mainly from investor adviser exam which is regulated by Financial Federation of Finnish Financial Services. But there are also used Helsinki OP Banks educational materials.

The research method was interview, which was done to employees in Helsinki OP Banks western area. The purpose of the interview was to clarify employee’s opinions in continuous saving and clarify what kind of problems they face every day. In the last section of the interview employees could also tell freely solutions for what they think should help them do more continuous saving contracts. In this thesis there is also presented a calculation, where different saving objects are compared to each other, when the saving amount has been the same.

The biggest problem is client’s suspicious attitude towards mutual funds. Also own knowledge, insufficient time and slow applications were problems to some of employees. Because we cannot influence the developing of financial markets we should try to focus to the factors which influence client’s attitude and knowledge towards mutual funds and financial markets. One solution to help against lack of time and slow applications is to use the power of attorneys, so you can do the contract input work, when the work load is low.