Laatu- ja testausstandardien soveltaminen ohjelmistotestauksen eri vaiheissa
Niinivirta, Maiju (2009)
Niinivirta, Maiju
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911105325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911105325
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen kehittämishankkeen tarkoituksena oli tutkia ja kehittää erilaisten laatu- ja testausstandardien soveltamista ohjelmistotestauksen eri vaiheissa konsultoinnin näkökulmasta. Työ suoritettiin tutkimuksellisena kehittämishankkeena Qentinel Oy:lle. Tutkimusongelmana oli selvittää, miten erilaisia laatu- ja testausstandardeja voidaan käyttää ja soveltaa ohjelmistotestauksen eri vaiheissa. Tutkimusongelmaa lähestyttiin projektinhallinnan (PMBOK), ohjelmistojen kypsyysmallin (CMM) ja ohjelmistotestauksen standardin (ISO 29119) näkökulmista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin seuraavista aihealuista: laatujohtaminen, laadunhallinta ja Demingin laatuympyrä, ISO 29119-2 testiprosessi, ohjelmistojen kypsyysmalli (CMM), projektinhallinnan standardi (PMBOK), testauksen V-malli, arvonluonti ja arvopaja sekä standardien vaikutus liiketoimintaan. Kehittämishankkeen toiminnallisen viitekehyksen muodosti KIBS-toimiala ja konsultointi.
Kehittämishankkeen tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyiden avulla Qentinelin henkilökunnalta ja asiakasyrityksiltä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Aineistosta muodostettiin neljä pääteemaa: standardien tunteminen ja niiden käyttökohteet, standardien käyttökokemukset, standardien käyttäminen eri testausmalleissa ja standardien integroituminen yritysten arkeen. Aineiston mukaan testaukseen liittyviä standardeja tunnettiin lähes sata ja nämä jakautuivat tasaisesti ISO:n, IEEE:n ja muiden välillä. Standardien käyttökokemuksia oli harvalla, mutta asennoituminen standardeihin oli myönteistä. Standardeja käytetään V-mallissa ketteriä menetelmiä enemmän. Standardien integroituminen arkeen on ollut haasteellista, johtuen standardien vähäisestä soveltamiskokemuksesta. Integroitumista edistää standardien tuntemus sekä yrityksen tarpeiden mukainen soveltaminen.
Tutkimus osoitti, että projektinhallinnan ja ohjelmiston kehityksen standardit ovat yhteensopivia testauksen standardien ja testauksen V-mallin kanssa. Tutkimus osoitti myös, että projektinhallinnan ja ohjelmistokehityksen standardit eivät edellytä testauksen vaiheilta tiettyä sisältöä, mutta eivät myöskään sulje pois testauksen standardien vaatimuksia eri testausvaiheille. Testauksen standardit tarjoavat testauksen eri vaiheisiin apuvälineitä ja dokumenttipohjia laajemmassa määrin kuin projektinhallinnan ja ohjelmistokehityksen standardit
Tärkeimpänä kehittämisehdotuksena esitettiin, että yrityksen tulisi kerätä käyttökokemuksia standardien soveltamisesta asiakastoimeksiannoista nykyistä enemmän. Lisäksi ehdotettiin tarkemman case-tutkimuksen suorittamista standardien integroitumisesta asiakasyrityksen arkeen standardien käyttöönoton yhteydessä. Jatkotutkimuksena ehdotettiin, että olisi hyvä tutkia miten erilaiset laatupalkintomallit määrittelevät testauksen. Lisäksi osaamisen kehittäminen ja aineettoman pääoman johtaminen sekä konsultointiin liittyvä arvonluonti ja arvon mittaus olisivat hyviä jatkotutkimusaiheita standardien käytännön case-tutkimusten lisäksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin seuraavista aihealuista: laatujohtaminen, laadunhallinta ja Demingin laatuympyrä, ISO 29119-2 testiprosessi, ohjelmistojen kypsyysmalli (CMM), projektinhallinnan standardi (PMBOK), testauksen V-malli, arvonluonti ja arvopaja sekä standardien vaikutus liiketoimintaan. Kehittämishankkeen toiminnallisen viitekehyksen muodosti KIBS-toimiala ja konsultointi.
Kehittämishankkeen tutkimusaineisto kerättiin lomakekyselyiden avulla Qentinelin henkilökunnalta ja asiakasyrityksiltä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Aineistosta muodostettiin neljä pääteemaa: standardien tunteminen ja niiden käyttökohteet, standardien käyttökokemukset, standardien käyttäminen eri testausmalleissa ja standardien integroituminen yritysten arkeen. Aineiston mukaan testaukseen liittyviä standardeja tunnettiin lähes sata ja nämä jakautuivat tasaisesti ISO:n, IEEE:n ja muiden välillä. Standardien käyttökokemuksia oli harvalla, mutta asennoituminen standardeihin oli myönteistä. Standardeja käytetään V-mallissa ketteriä menetelmiä enemmän. Standardien integroituminen arkeen on ollut haasteellista, johtuen standardien vähäisestä soveltamiskokemuksesta. Integroitumista edistää standardien tuntemus sekä yrityksen tarpeiden mukainen soveltaminen.
Tutkimus osoitti, että projektinhallinnan ja ohjelmiston kehityksen standardit ovat yhteensopivia testauksen standardien ja testauksen V-mallin kanssa. Tutkimus osoitti myös, että projektinhallinnan ja ohjelmistokehityksen standardit eivät edellytä testauksen vaiheilta tiettyä sisältöä, mutta eivät myöskään sulje pois testauksen standardien vaatimuksia eri testausvaiheille. Testauksen standardit tarjoavat testauksen eri vaiheisiin apuvälineitä ja dokumenttipohjia laajemmassa määrin kuin projektinhallinnan ja ohjelmistokehityksen standardit
Tärkeimpänä kehittämisehdotuksena esitettiin, että yrityksen tulisi kerätä käyttökokemuksia standardien soveltamisesta asiakastoimeksiannoista nykyistä enemmän. Lisäksi ehdotettiin tarkemman case-tutkimuksen suorittamista standardien integroitumisesta asiakasyrityksen arkeen standardien käyttöönoton yhteydessä. Jatkotutkimuksena ehdotettiin, että olisi hyvä tutkia miten erilaiset laatupalkintomallit määrittelevät testauksen. Lisäksi osaamisen kehittäminen ja aineettoman pääoman johtaminen sekä konsultointiin liittyvä arvonluonti ja arvon mittaus olisivat hyviä jatkotutkimusaiheita standardien käytännön case-tutkimusten lisäksi.