Aikuisen potilaan postoperatiivisen kivun arviointi ja hoidon toteutus sairaanhoitajan näkökulmasta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eteläsuomalaisen sairaalan kirurgian vuodeosaston sairaanhoitajat arvioivat aikuisen kirurgisen potilaan postoperatiivista kipua, ja miten he toteuttivat aikuisen kirurgisen potilaan postoperatiivista kivunhoitoa. Lisäksi tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien koulutustarvetta kivunhoidosta. Tutkimuksen tavoitteena oli aikuisen potilaan postoperatiivisen kivun hoitotyön kehittäminen.

Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat eteläsuomalaisen sairaalan kirurgian vuodeosaston sairaanhoitajat (n=13). Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2012 kyselylomakkeella, joka muodostui neljästä eri osa-alueesta. Kivun arviointia selvitettiin 23:lla strukturoidulla väittämällä, kivunhoidon toteutusta 50:llä strukturoidulla väittämällä ja koulutustarvetta kartoitettiin yhdellä avoimella kysymyksellä. Lisäksi taustatietoja selvitettiin neljällä strukturoidulla väittämällä. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS–ohjelmalla ja avoin kysymys sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksia tarkasteltiin frekvenssi- ja prosenttilukuina. Tutkimuksen vastausprosentti oli 31.

Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajat käyttivät yleisimmin Numerical Rating Scalea arvioidessaan postoperatiivista kipua, mutta kipumittaria ei aina käytetty kivun arvioinnin apuna. Farmakologista kivunhoitoa toteutti suurin osa vastaajista useita kertoja päivässä. Ei-farmakologisista kivunhoidon menetelmistä käytetyimmät olivat asentohoito ja kylmähoito. Muita ei-farmakologisia menetelmiä käytettiin harvoin tai ei koskaan. Koulutusta tarvittiin kipumittarien käytöstä sekä kivunhoidon menetelmien vaikuttavuuden arvioinnista. Koulutusta tarvittiin myös toteutuksen osalta sekä farmakologisesta, että ei-farmakologisesta kivunhoidosta ja näiden yhdistämisestä postoperatiivisen kivun hoidossa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kipupoliklinikalla kivunhoidon koulutuksen kehittämisessä. Kivunhoidon koulutuksesta hyötyvät kirurgian vuodeosaston sairaanhoitajat ja tämän avulla voidaan siten kehittää aikuisen potilaan postoperatiivisen kivun hoitotyötä sekä parantaa potilaiden saamaa kivunhoidon laatua.

An adult patient’s postoperative assessment of pain and implemention of management by nursing perspective

The purpose of the study was to find out how the nurses on the surgical ward of a hospital in Southern Finland assessed the postoperative pain of adult patients and how they executed the adult surgical patient’s postoperative pain management. In addition, the purpose was also to survey what kind of training the nurses needed about pain management. The goal was to develope postoperative pain treatment of an adult patient.

The target group of the study consisted of 13 nurses on the surgical ward of a hospital in Southern Finland. The material was collected in the spring of 2012 with a questionnaire which consisted of four different sectors. The assessment of pain was investigated with 23 structured questions, the execution of pain management with 50 structured questions and the education was surveyed with one open question. In addition the background information was investigated with four structured questions. The material of study was statistically analyzed with SPSS–programme and the open question with content analysis. The results were shown as frequencies and percentages. Response rate was 31.

The results indicated that the nurses used mostly Numerical Rating Scale indicators when they assessed postoperative pain, but the pain indicator was not always used as help for assessment of pain. Pharmacological pain management was carried out by the largest part from respondents several times in a day. Position care and cryotherapy were most frequently used of the non-pharmacological methods of pain management. Other non-pharmacological methods were hardly used. The respondents needed training in use of pain indicators and information about the effectiveness of pain management medhods. They also needed training in the execution of both pharmacological and non-pharmacological pain management and connecting of them in postoperative pain management.

The results of the study can be utilized in the pain outpatient department in developing the training sessions of pain management. The nurses on the surgical ward would benefit from such training so that they could develop postoperative nursing of pain of an adult patient and improve the quality of the pain management given to the patients.