Diabeetikon voimaantumisprosessiin vaikuttavat tekijät

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Lohjan seudun diabeetikoiden voimaan- tumisprosessia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tavoitteena oli kehittää diabeetikoiden saamaa hoitoa voimaantumista tukevaksi. Opinnäytetyö liittyi Ennakoiva hoito ja tulevaisuus -hankkeeseen, joka kuului osaksi Laurea-ammattikorkeakoulun Pumppu-osahanketta.

Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Haastatteluteemat perustuivat Siitosen voimaantumisteoriaan (1999). Tutkimukseen haastateltiin kahtakymmentä tyypin 2 diabeetikkoa. Haastatellut olivat diabetesyhdistyksen jäseniä. Tuloksia verrattiin voimaantumista koskevaan teoriatietoon sekä diabeteksen ohjaukseen liittyvään aineistoon.

Tuloksista ilmeni, että diabeetikoiden päämäärät liittyivät terveyden edistämiseen ja hoitotasapainon löytämiseen. Päämäärien asetteluun ja saavuttamiseen vaikuttivat osaltaan ympäristö ja sosiaaliset suhteet. Päämäärien olemassaolo ja niiden saavuttaminen lisäsivät luottamusta omiin kykyihin. Omaseuranta mahdollisti päämäärien saavuttamisen arvioinnin. Etenkin hyvän hoitotasapainon saavuttaneet diabeetikot kokivat, ettei diabetes vaikuttanut merkittävästi elämään tai elämänhallintaan. Diabeteksen koettiin tuoneen säännöllisyyttä elämään ja auttaneen sitoutumaan terveellisiin elämäntapoihin. Hoitohenkilöstön antama ohjaus ja tuki auttoivat sairauden hallinnassa. Hoidonohjauksessa arvostettiin kannustavaa ja luottamuksellista ilmapiiriä sekä tiedon selkeyttä, konkreettisuutta, ajankohtaisuutta ja monipuolisuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus takasi luottamuksellisen hoitosuhteen synnyn. Vaivaton hoitoon pääsy, uusimman teknologian hyödyntäminen ja toimiva väline- ja tarvikejakelu olivat hyvän hoidon edellytyksiä. Asuinympäristöllä, elämäntilanteella ja vertaistuella oli merkitystä voimaantumisprosessissa. Positiivinen lataus ja voimaantuminen syntyivät onnistumisen kokemusten pohjalta.

Tutkimuksen mukaan diabeteksen hoidossa tulee huomiota kiinnittää hoidon jatkuvuuteen yksilöllisen ja asiakaslähtöisen hoidon takaamiseksi. Vastaanottoaikojen pituutta lisäämällä voidaan parantaa hoidon kokonaisvaltaisuutta ja diabeetikon tiedon saantia. Hoito-ohjeiden tulee olla selkeitä ja konkreettisia. Moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen diabeteksen hoidossa on oleellista, sillä diabetes vaikuttaa monella elämän osa-alueella. Hoitohenkilöstön tulee auttaa diabeetikoita päämäärien asettelussa, sillä realistiset päämäärät tukevat voimaantumisprosessin toteutumista. Hyvä hoidonohjaus on kannustavaa ja palautteen antaminen rakentavassa hengessä tärkeää. Diabeteksen hoitomuotoja ja -välineitä tulee kehittää sekä välineiden saatavuutta parantaa diabeteksen hoidon helpottamiseksi. Diabeteksen omahoidon välineiden saatavuuden parantamiseksi tarvitaan enemmän välinejakelupisteitä ja niiden aukioloaikojen pidentämistä.

Jatkotutkimushankkeena voisi tutkia hoitotyön ammattilaisten käytännön kokemuksia siitä, miten diabeetikon voimavaroja voitaisiin tukea diabeteksen hoidossa sekä hoitotyön ammattilaisten havaitsemia ongelmakohtia diabeetikoiden voimaantumisprosessista. Lisäksi voitaisiin tutkia, minkälaista on hoitotyön ammattilaisten mukaan diabeetikon voimavaroja tukeva hoidonohjaus.

Factors associated with the empowerment process of a diabetic

The purpose of this thesis was to examine the empowerment process of patients with diabetes in the Lohja region. The purpose was to clarify the factors associated with the empowerment process. The aim was to develop diabetes care and make it more empowerment-oriented. The thesis was part of the project Proactive Treatment and the Future of Laurea University of Applied Sciences. The project was part of Pumppu sub-project.

The thesis was conducted using focused interviews and analyzed using deductive content analysis. The interview themes were based on empowerment theory of Siitonen (1999). The study included altogether twenty interviews. Those interviewed were patients with diabetes type 2 and they were all members of the Diabetes Association. Results were compared to theoretical knowledge of empowerment as well as material related to diabetes guidance.

According to the results, diabetics had goals associated with health promotion and care balance. The environment and social relationships contributed to setting and achieving goals. The existence of goals and achieving them increased confidence on one’s abilities. Self-monitoring enabled the assessment of achievement of goals. In particular, diabetics who had achieved good metabolic control felt that diabetes had not a major impact on their lives, or life management. Diabetes was considered to have brought regularity into their lives and helped to commit to a healthy lifestyle. Guidance and support given by nursing staff helped diabetics to keep the disease under control. In patient guidance diabetics valued encouragement and confidential atmosphere. Diabetics valued clear, concrete, topical and versatile information. Continuity of care relationship ensured the confidentiality of treatment. Easy access to treatments, use of the latest technology and an effective distribution of materials and supplies were prerequisites for good care. Also living environment, life situation and peer support affected the individual's empowerment process. A positive charge and empowerment were formed on the basis of experiences of success.

The study showed that the treatment of diabetes should pay attention to the continuity of care to ensure individualized and customer-oriented care. Treatment´s comprehensiveness can be improved by increasing the length of reception times. Care instructions should be clear and concrete. Use of multi-professional co-operation in the treatment of diabetes is essential because diabetes affects many aspects of life. Nursing staff should help patients in setting goals because realistic goals support the achievement of empowerment. Good care guidance that is encouraging and gives feedback in a constructive manner is important. Diabetes therapies and tools should be developed, the availability of tools should be improved to make it easier to treat diabetes. To improve the access to diabetes self-care tools, more equipment outlets are needed and their opening hours should be extended.

Further study could examine the nursing professional´s practical experiences on how to support the personal resources of patients with diabetes. Nursing professionals could also point out the problem areas in diabetic´s empowerment process from professional point of view. In addition, the further study could examine health care professional´s opinions of resource-supporting treatment guidance.