Raskaudenkeskeytyspotilaan psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen
Tuomi, Irmeli; Sadeharju, Anna; Vainionpää, Mari (2021)
Tuomi, Irmeli
Sadeharju, Anna
Vainionpää, Mari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093092
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103093092
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Ruoholahden naistentautien poliklinikalle koulutustuote raskaudenkeskeytykseen tulevan naisen psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin raskaudenkeskeytyksen vaikutuksia naisen psyykkiseen hyvinvointiin sekä hoitotyön tarjoamaa tiedollista, emotionaalista ja konkreettista tukea.
Koulutustuote kehitettiin palvelumuotoilun avulla. Asiakasymmärrystä hankittiin kuuden kätilön teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelulla hankittu aineisto analysoitiin teorialähtöisellä eli deduktiivisella sisällönanalyysillä. Sen tuloksia hyödynnettiin koulutustuotteen rakentamisessa. Koulutustuotetta konseptoitiin ideoimalla työelämän kanssa sen sisältöä ja muotoa sekä tekemällä narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus koostui tarkoituksen määrittämisestä, kirjallisuushausta ja aineiston valinnasta, tutkimusten arvioinnista, aineiston analyysista ja synteesistä sekä tulosten raportoinnista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusitoista tutkimusta, joiden tulokset analysoitiin deduktiivista sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Konseptoinnin jälkeen koulutustuotetta kehitettiin esittämällä se Ruoholahden naistentautien poliklinikan hoitohenkilökunnalle Power Point -esityksenä Teams -yhteydellä. Suullinen ja kirjallinen palaute saatiin koulutuksen jälkeen poliklinikan osastonhoitajalta.
Teemahaastattelujen ja kirjallisuuskatsauksen mukaan raskaudenkeskeytykseen liittyviä psyykkisiä kokemuksia ovat helpotus ja kokemus oikeasta päätöksestä, mutta raskauden keskeytykseen liittyy myös pahan olon tunteita kuten surua ja syyllisyyttä. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan yksittäinen raskauden keskeytys ei sinällään aiheuta psykiatrista sairastavuutta. Emotionaalisen tuen tarve vaihtelee potilailla merkittävästi. Empaattisuus ja kunnioittava suhtautuminen potilaaseen lisäsivät tyytyväisyyttä hoitoon. Koulutuksesta saatu palaute oli positiivista ja asiasisältö vastasi tilaajan odotuksia.
Raskaudenkeskeytyspotilaan psyykkinen hyvinvointi –koulutustuote sisälsi koulutustuotteen kehittämisprosessin, sen tulosten kuvauksen sekä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen kuuluvat emotionaalisen tuen tarpeen tunnistamisen ja emotionaalisen tukemisen menetelmät.
Jatkossa tutkimusta tarvittaisiin siitä, miten naistentautien poliklinikalle tulevat raskaudenkeskeytystä suunnittelevat potilaat kokevat hoitajien antaman emotionaalisen tuen ohjaustapaamisissa.
Koulutustuote kehitettiin palvelumuotoilun avulla. Asiakasymmärrystä hankittiin kuuden kätilön teemahaastattelun avulla. Teemahaastattelulla hankittu aineisto analysoitiin teorialähtöisellä eli deduktiivisella sisällönanalyysillä. Sen tuloksia hyödynnettiin koulutustuotteen rakentamisessa. Koulutustuotetta konseptoitiin ideoimalla työelämän kanssa sen sisältöä ja muotoa sekä tekemällä narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsaus koostui tarkoituksen määrittämisestä, kirjallisuushausta ja aineiston valinnasta, tutkimusten arvioinnista, aineiston analyysista ja synteesistä sekä tulosten raportoinnista. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui kuusitoista tutkimusta, joiden tulokset analysoitiin deduktiivista sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Konseptoinnin jälkeen koulutustuotetta kehitettiin esittämällä se Ruoholahden naistentautien poliklinikan hoitohenkilökunnalle Power Point -esityksenä Teams -yhteydellä. Suullinen ja kirjallinen palaute saatiin koulutuksen jälkeen poliklinikan osastonhoitajalta.
Teemahaastattelujen ja kirjallisuuskatsauksen mukaan raskaudenkeskeytykseen liittyviä psyykkisiä kokemuksia ovat helpotus ja kokemus oikeasta päätöksestä, mutta raskauden keskeytykseen liittyy myös pahan olon tunteita kuten surua ja syyllisyyttä. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan yksittäinen raskauden keskeytys ei sinällään aiheuta psykiatrista sairastavuutta. Emotionaalisen tuen tarve vaihtelee potilailla merkittävästi. Empaattisuus ja kunnioittava suhtautuminen potilaaseen lisäsivät tyytyväisyyttä hoitoon. Koulutuksesta saatu palaute oli positiivista ja asiasisältö vastasi tilaajan odotuksia.
Raskaudenkeskeytyspotilaan psyykkinen hyvinvointi –koulutustuote sisälsi koulutustuotteen kehittämisprosessin, sen tulosten kuvauksen sekä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen kuuluvat emotionaalisen tuen tarpeen tunnistamisen ja emotionaalisen tukemisen menetelmät.
Jatkossa tutkimusta tarvittaisiin siitä, miten naistentautien poliklinikalle tulevat raskaudenkeskeytystä suunnittelevat potilaat kokevat hoitajien antaman emotionaalisen tuen ohjaustapaamisissa.