Isäryhmien tarve isien kuvaamana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa perhevalmennuksen osana toteutettavien isäryhmien tarvetta ja isien toiveita ryhmien sisällöllisten ratkaisujen suhteen. Opinnäytetyö koostuu tutkimustietoa sisältävästä kirjallisuuskatsauksesta sekä toteuttamastamme kyselystä, joiden pohjalta syntyi kehittämisehdotus isäryhmätoiminnasta. Idea opinnäytetyöstä sai alkunsa nykyisestä Valtioneuvoston neuvola-asetuksesta (380/2009), jonka perusteella moniammatillista perhevalmennusta on tarjottava tasapuolisesti kummallekin ensimmäistä lastaan odottavalle vanhemmalle.

Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksinä ovat: millainen on isäryhmien tarve isien kuvaamana, millaisia toiveita isillä on isäryhmien sisällöllisten ratkaisujen suhteen sekä millaisia toiveita isillä on neuvolavastaanotosta. Näitä tutkimuskysymyksiä selvitimme kyselyllä, joka toteutettiin Loviisan ja Sipoon neuvoloissa marraskuun 2011 ja tammikuun 2012 välisenä aikana. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen. Kysely sisälsi myös muutaman avoimen kysymyksen, joiden analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää.

Tulosten perusteella voidaan todeta erillisille perhevalmennuksen isäryhmille olevan tarvetta. Kirjallisuuskatsauksessa ja toteuttamassamme tutkimuksessa nousivat esille vertaistuen merkitys isäksi tulemisen käsittelemisessä. Isien kokemusten mukaan perhevalmennus on äitikeskeistä, eivätkä perhevalmennuksissa käsitellyt aiheet ole kohdanneet riittävästi isien tarpeita. Isät kaipaisivat kuitenkin mahdollisuutta vanhemmaksi tulemisen käsittelyyn miesten kesken.

Kehittämiskohteena niin perhevalmennukselle kuin neuvolavastaanotollekin on isien entistä tasavertaisempi huomioiminen. Perhevalmennuksen osaksi olisi hyvä ottaa erilliset pelkästään isille tarkoitetut ryhmät, joissa käsiteltäisiin vanhemmuutta miehen näkökulmasta. Yksi keino isäryhmätoiminnan toteuttamiselle voisivat olla vain isille suunnatut internet-vertaistukiryhmät. Myös neuvolavastaanottoa voitaisiin vielä kehittää isiä paremmin huomioivaan suuntaan, esimerkiksi joustavammat vastaanottoajat helpottaisivat isien pääsyä mukaan neuvolakäynneille. Näitä neuvolapalveluiden osa-alueita kehittämällä voitaisiin isät ottaa aiempaa tehokkaammin huomioon ja näin heidän vanhemmuuttaan entistä tasavertai-semmin tukea.

The purpose of this thesis was to explore the need for father groups as part of family coaching, and to clarify the fathers’ wishes for the content and functions of these groups. The thesis consists firstly of an overview of previous research in the field, and, secondly, of a questionnaire. Based on the results of the questionnaire, we offer a suggestion for upgrading father group services. The idea for this survey came from the government´s new decree of improving ante- and postnatal child care services (380/2009) so that both parents of newborn babies are equally entitled to multidisciplinary family coaching.

The questions in our survey aimed to determine how the fathers would describe the need for father groups, what wishes they have for the content, and what kind of support they would hope to receive from the child health clinic. We distributed the questionnaire to the antenatal care/child health clinics of Loviisa and Sipoo towns between November 2011 and January 2012. The results were then analyzed with the SPSS statistics program. There were a few open questions in the questionnaire too, and their results were analyzed by using the content analysis method.

The results of the survey suggest that there is a definite need for father groups in family coaching. According to our research, the significance of peer support in handling the father´s role is particularly important to the new fathers and fathers-to-be. Based on the experiences of our respondents, family coaching tends to focus on motherhood and therefore paternal needs are often neglected. The fathers recurrently expressed a request for a chance to deal with the feelings of new parenthood in male company.

Treating the fathers more equally with the mothers should be one of the goals of family coaching and child health clinics. It would be beneficial to introduce separate father groups as part of family coaching so that parenthood could be approached from a man’s point of view as well. One possible medium for supporting father activity could be an online forum for parallel peer support. In addition, child health care clinics’ practices could also help take the fathers into consideration by extending the reception hours. That would make it easier for the fathers to come along to the baby check-ups. Promoting these aspects of child care would enable men to achieve the same rights as women in parenting, and thus encourage them to properly engage in their child’s life.