Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi Lappeenrannan alueen kotihoidossa
Saari, Krista; Haikonen, Pauliina (2012)
Saari, Krista
Haikonen, Pauliina
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205229344
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotihoidon hoitohenkilökunnan työhyvinvointia. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi kotihoidon hoitohenkilökunta kokee oman työhyvinvointinsa ja mitä kehitettävää siinä olisi.
Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaiseksi kotihoidon hoitohenkilökunta kokee työhyvinvoinnin kotihoidossa? Minkälaisia kehitysehdotuksia kotihoidon henkilökunnalla on työhyvinvoinnin parantamiseksi?
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja lomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin sähköisesti Lappeenrannan alueen kotihoitajille (N=200), ja vastausprosentiksi saatiin 25 (n=48). Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä.
Kysymyslomakkeessa kysyttiin henkisestä ja fyysisestä työhyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta, johtajuuden ja työturvallisuuden vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä työn imusta. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään, mitä kehitysehdotuksia hoitohenkilökunnalla oli työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella fyysinen ja henkinen työhyvinvointi koettiin kotihoidossa melko hyväksi. Työyhteisö oli suurimmalta osalta toimiva, ja työkavereilta saatiin tukea. Työpaikan ei koettu mahdollistavan ergonomista työskentelyä, ja näin työturvallisuus kärsi. Esimieheltä saatiin tasa-arvoista kohtelua ja kiitosta. Oma työ koettiin merkitykselliseksi.
Kotihoidon työhyvinvoinnissa oli myös kehitettävää. Yhteisistä pelisäännöistä haluttiin pidettävän kiinni työyhteisön sisällä ja esimiehen toivottiin olevan enemmän läsnä. Työn kiireinen luonne ja huonokuntoiset asiakkaat kuormittivat työntekijöitä, joten hoitohenkilökuntaa kaivattiin lisää. Jatkossa voisi tutkia, kuinka esimiehet näkevät hoitajien työhyvinvoinnin, miten heidän näkemyksensä poikkeavat työntekijöiden näkemyksistä sekä miten esimiehet olisivat valmiita parantamaan alaistensa työhyvinvointia. Myös kotihoidon asiakkaiden mielipidettä hoidon laadusta sekä henkilökunnan riittävyydestä ja vaihtelevuudesta olisi mielenkiintoista tutkia.
Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaiseksi kotihoidon hoitohenkilökunta kokee työhyvinvoinnin kotihoidossa? Minkälaisia kehitysehdotuksia kotihoidon henkilökunnalla on työhyvinvoinnin parantamiseksi?
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja lomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin sähköisesti Lappeenrannan alueen kotihoitajille (N=200), ja vastausprosentiksi saatiin 25 (n=48). Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä.
Kysymyslomakkeessa kysyttiin henkisestä ja fyysisestä työhyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta, johtajuuden ja työturvallisuuden vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä työn imusta. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään, mitä kehitysehdotuksia hoitohenkilökunnalla oli työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Opinnäytetyön tulosten perusteella fyysinen ja henkinen työhyvinvointi koettiin kotihoidossa melko hyväksi. Työyhteisö oli suurimmalta osalta toimiva, ja työkavereilta saatiin tukea. Työpaikan ei koettu mahdollistavan ergonomista työskentelyä, ja näin työturvallisuus kärsi. Esimieheltä saatiin tasa-arvoista kohtelua ja kiitosta. Oma työ koettiin merkitykselliseksi.
Kotihoidon työhyvinvoinnissa oli myös kehitettävää. Yhteisistä pelisäännöistä haluttiin pidettävän kiinni työyhteisön sisällä ja esimiehen toivottiin olevan enemmän läsnä. Työn kiireinen luonne ja huonokuntoiset asiakkaat kuormittivat työntekijöitä, joten hoitohenkilökuntaa kaivattiin lisää. Jatkossa voisi tutkia, kuinka esimiehet näkevät hoitajien työhyvinvoinnin, miten heidän näkemyksensä poikkeavat työntekijöiden näkemyksistä sekä miten esimiehet olisivat valmiita parantamaan alaistensa työhyvinvointia. Myös kotihoidon asiakkaiden mielipidettä hoidon laadusta sekä henkilökunnan riittävyydestä ja vaihtelevuudesta olisi mielenkiintoista tutkia.