Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi Lappeenrannan alueen kotihoidossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotihoidon hoitohenkilökunnan työhyvinvointia. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi kotihoidon hoitohenkilökunta kokee oman työhyvinvointinsa ja mitä kehitettävää siinä olisi. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaiseksi kotihoidon hoitohenkilökunta kokee työhyvinvoinnin kotihoidossa? Minkälaisia kehitysehdotuksia kotihoidon henkilökunnalla on työhyvinvoinnin parantamiseksi? Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja lomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin sähköisesti Lappeenrannan alueen kotihoitajille (N=200), ja vastausprosentiksi saatiin 25 (n=48). Strukturoidut kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällönanalyysillä. Kysymyslomakkeessa kysyttiin henkisestä ja fyysisestä työhyvinvoinnista, työyhteisön toimivuudesta, johtajuuden ja työturvallisuuden vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä työn imusta. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin selvittämään, mitä kehitysehdotuksia hoitohenkilökunnalla oli työhyvinvoinnin edistämiseksi. Opinnäytetyön tulosten perusteella fyysinen ja henkinen työhyvinvointi koettiin kotihoidossa melko hyväksi. Työyhteisö oli suurimmalta osalta toimiva, ja työkavereilta saatiin tukea. Työpaikan ei koettu mahdollistavan ergonomista työskentelyä, ja näin työturvallisuus kärsi. Esimieheltä saatiin tasa-arvoista kohtelua ja kiitosta. Oma työ koettiin merkitykselliseksi. Kotihoidon työhyvinvoinnissa oli myös kehitettävää. Yhteisistä pelisäännöistä haluttiin pidettävän kiinni työyhteisön sisällä ja esimiehen toivottiin olevan enemmän läsnä. Työn kiireinen luonne ja huonokuntoiset asiakkaat kuormittivat työntekijöitä, joten hoitohenkilökuntaa kaivattiin lisää. Jatkossa voisi tutkia, kuinka esimiehet näkevät hoitajien työhyvinvoinnin, miten heidän näkemyksensä poikkeavat työntekijöiden näkemyksistä sekä miten esimiehet olisivat valmiita parantamaan alaistensa työhyvinvointia. Myös kotihoidon asiakkaiden mielipidettä hoidon laadusta sekä henkilökunnan riittävyydestä ja vaihtelevuudesta olisi mielenkiintoista tutkia.

The function of this research was to investigate what is the work well-being of health care employees in Lappeenranta’s home care services. The aim of this research was to examine the current state of work well-being and how can it be developed. In this research the answers to the following questions were sought: How do the employees experience their well-being at work? What kind of developmental ideas do they have? In the research there were issues such as physical and mental well-being, work community, occupational safety, the effects of leadership and work commitment. Data for this research was gathered from the employees of home care services by questionnaire. The questionnaire was sent using email. The response rate was 25%. The research method was quantitative and the data was analyzed by using data-driven content analysis. Based on the results of this research, physical and mental well-being was experienced as being good. Work community was largely functional. The work place was not felt to use ergonomics and safety at work was not good enough. The manager also gave equal treatment and thanks to the employees. The employees feel that their work is meaningful. There are also things to be developed in home care services. The rules must be followed in the work community and the manager should be more present. Work in home care is fast-paced and stressful because of elderly clients that are in bad condition. The number of employees should be increased. In the future, well-being might be studied further, for example, from the point of view of managers or the elderly clients in home care.