Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ravintola-alalla
Liimatta, Katja (2012)
Liimatta, Katja
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205046202
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä tietoja ravintola-alan yksityisyrittäjä, esimies ja työntekijä tarvitsevat työnantajan ja työntekijän välisten suhteiden hoitamisessa. Tutkimusraportin teoriataustalla olivat työtä ja ristiriitoja koskevat keskeiset lait kuten työsopimuslaki, työehtosopimuslaki sekä valtakunnallisten liittojen työehtosopimukset. Keskeisimmät alakohtaiset lainkohdat selvitettiin esimerkkien avulla. Oikeuskäytäntö toi ratkaisuja tilanteissa, joissa laki itsessään on epäselvä.
Pehmeämpiä työsuhteita ohjaavia normeja esitettiin liiketalouden kirjallisuuden avulla. Tässä toisessa osassa käsiteltiin hyvää johtajuutta, työyhteisöjen toimintaa ja työyhteisökonflikteja. Kolmannessa tutkimusraportin osassa purettiin haastatteluiden ja kyselyiden tuloksia. Haastateltavina oli kaksi työntekijää ja kaksi työnantajaa, joilla kaikilla oli vuosien kokemus alalta. Kyselyiden kohteena olivat työmarkkinajärjestöt: PAM ja MaRa.
Tutkimusongelma oli rajattu anniskeluravintolan ympäristöön, koska tutkimuksen tekijälle tämä ympäristö oli tuttu työn kautta. Ravintola-ala toi tutkimukseen erityispiirteitä alan oman lainsäädännön vuoksi.
Johtopäätöksenä oli, että työnantajien ja työntekijöiden laintuntemus on melko puutteellista. Tietoa työsuhteiden hoitamiseen saadaan työntekijäliitolta ja työnantajaliitolta. Tietoa etsitään vasta, kun ongelmia kohdataan. Ammattiin johtavissa koulutuksissa voitaisiin parantaa tietoisuutta. Vaikka tietämystä säännöksistä löytyisikin, käytännön toteutus voi olla säännösten vastaista. Sekä työntekijöillä että työnantajapuolella on selkeä näkemys hyvästä johtajuudesta ja työyhteisöjen ongelmista. Liitot saavat paljon yhteydenottoja koskien työehtosopimusten ja lain säännöksiä, kuten palkkaukseen ja työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita.
Opinnäytetyö on samalla opas työtä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Ravintola-alan edustajat voivat käyttää sitä työpaikoillaan ohjekirjana, työehtosopimusoppaan tukena.
Pehmeämpiä työsuhteita ohjaavia normeja esitettiin liiketalouden kirjallisuuden avulla. Tässä toisessa osassa käsiteltiin hyvää johtajuutta, työyhteisöjen toimintaa ja työyhteisökonflikteja. Kolmannessa tutkimusraportin osassa purettiin haastatteluiden ja kyselyiden tuloksia. Haastateltavina oli kaksi työntekijää ja kaksi työnantajaa, joilla kaikilla oli vuosien kokemus alalta. Kyselyiden kohteena olivat työmarkkinajärjestöt: PAM ja MaRa.
Tutkimusongelma oli rajattu anniskeluravintolan ympäristöön, koska tutkimuksen tekijälle tämä ympäristö oli tuttu työn kautta. Ravintola-ala toi tutkimukseen erityispiirteitä alan oman lainsäädännön vuoksi.
Johtopäätöksenä oli, että työnantajien ja työntekijöiden laintuntemus on melko puutteellista. Tietoa työsuhteiden hoitamiseen saadaan työntekijäliitolta ja työnantajaliitolta. Tietoa etsitään vasta, kun ongelmia kohdataan. Ammattiin johtavissa koulutuksissa voitaisiin parantaa tietoisuutta. Vaikka tietämystä säännöksistä löytyisikin, käytännön toteutus voi olla säännösten vastaista. Sekä työntekijöillä että työnantajapuolella on selkeä näkemys hyvästä johtajuudesta ja työyhteisöjen ongelmista. Liitot saavat paljon yhteydenottoja koskien työehtosopimusten ja lain säännöksiä, kuten palkkaukseen ja työsuhteen päättämiseen liittyviä asioita.
Opinnäytetyö on samalla opas työtä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Ravintola-alan edustajat voivat käyttää sitä työpaikoillaan ohjekirjana, työehtosopimusoppaan tukena.