E-oppimispalvelujen markkinointi korkeakouluille - Case: Massidea.org
Kakko, Eetu (2012)
Kakko, Eetu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205147993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201205147993
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää Avoin kansallinen ideapankki (OIBS)-hankkeelle vastauksia siihen, miten sen kehittämää Massidea.org-verkkopalvelua voidaan markkinoida tehokkaasti korkeakoulujen henkilökunnalle. Vastauksia etsittiin kahdesta näkökulmasta: mitkä tekijät vaikuttavat korkeakoulun e-oppimispalvelujen käyttöönottoon ja mitä markkinointiviestinnän keinoja kohderyhmän saavuttamiseksi tulisi hyödyntää? Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta henkilöä, joista jokainen tarjosi omanlaisensa näkökulman tutkittavaan asiaan.
Tutkimusta tukevan teoreettisen viitekehyksen pääpaino on markkinointiviestintää ja etenkin sen keinoja käsittelevässä teoriassa. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä on tutkimusaiheen takia avattu sosiaalista mediaa ja e-oppimista, B2B-markkinointia sekä palvelujen markkinointia käsittelevää teoriaa.
Empiirisen osion tueksi on opinnäytetyössä viitattu aikaisempiin OIBS-hankkeelle tehtyihin tutkimuksiin sekä hankkeen partneriverkoston jäsenten haastatteluihin. Tämän datan avulla on selvitetty, miten markkinointiviestintää on toteutettu hankkeessa aikaisemmin. Partneriverkoston haastatteluista on myös tuotu esille sen jäsenten ehdotuksia tulevaisuudessa käytettävistä markkinointiviestinnän keinoista.
Tapaustutkimuksena suoritetusta tutkimuksesta kävi ilmi, että korkeakouluihin kohdistettavan markkinointiviestinnän tärkein keino on henkilökohtainen myyntityö, jonka toteutustapoja ovat esimerkiksi demonstraatiotilaisuudet ja tapaamiset. Myyntityön ohella on tärkeää hyödyntää sosiaalista mediaa, joka on esimerkiksi erinomainen tiedotus-ja suhdetoiminnan väline. Tutkimus osoitti myös, että markkinointiviestintää voidaan kohdistaa useisiin korkeakoulun sisäisiin tahoihin, mm. koulun johtoon ja opetushenkilökuntaan. Kohderyhmä määräytyy palveluntarjoajan palvelulle asettamien tavoitteiden avulla.
Opinnäytetyön avulla nostettiin esille tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa OIBS-hankkeen ja Massidea.orgin markkinointiviestinnän kehittämisessä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että hankkeen tulisi panostaa resurssien salliessa myyntityön ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen sekä aloittaa sosiaalisen median integroimisprosessi sen markkinointiviestintään.
Tutkimusta tukevan teoreettisen viitekehyksen pääpaino on markkinointiviestintää ja etenkin sen keinoja käsittelevässä teoriassa. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä on tutkimusaiheen takia avattu sosiaalista mediaa ja e-oppimista, B2B-markkinointia sekä palvelujen markkinointia käsittelevää teoriaa.
Empiirisen osion tueksi on opinnäytetyössä viitattu aikaisempiin OIBS-hankkeelle tehtyihin tutkimuksiin sekä hankkeen partneriverkoston jäsenten haastatteluihin. Tämän datan avulla on selvitetty, miten markkinointiviestintää on toteutettu hankkeessa aikaisemmin. Partneriverkoston haastatteluista on myös tuotu esille sen jäsenten ehdotuksia tulevaisuudessa käytettävistä markkinointiviestinnän keinoista.
Tapaustutkimuksena suoritetusta tutkimuksesta kävi ilmi, että korkeakouluihin kohdistettavan markkinointiviestinnän tärkein keino on henkilökohtainen myyntityö, jonka toteutustapoja ovat esimerkiksi demonstraatiotilaisuudet ja tapaamiset. Myyntityön ohella on tärkeää hyödyntää sosiaalista mediaa, joka on esimerkiksi erinomainen tiedotus-ja suhdetoiminnan väline. Tutkimus osoitti myös, että markkinointiviestintää voidaan kohdistaa useisiin korkeakoulun sisäisiin tahoihin, mm. koulun johtoon ja opetushenkilökuntaan. Kohderyhmä määräytyy palveluntarjoajan palvelulle asettamien tavoitteiden avulla.
Opinnäytetyön avulla nostettiin esille tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa OIBS-hankkeen ja Massidea.orgin markkinointiviestinnän kehittämisessä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että hankkeen tulisi panostaa resurssien salliessa myyntityön ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen sekä aloittaa sosiaalisen median integroimisprosessi sen markkinointiviestintään.