OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA Vahva osaaminen – vahva tulevaisuus

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Pohjois-Karjalan ammattiopiston tekniikan ja kulttuurin koulutusohjelmille. Organisaatiossa osaamisen kehittäminen tapahtuu strategialähtöisesti. Työssä tutkitaan, minkälainen näkemys on henkilöstöllä osaamiskartoitusprosessista ja koetaanko se hyödylliseksi. Lisäksi tutkittiin millä toimilla uuden oppiminen tapahtuu tehokkaimmin ja miten uuden oppimisen vaikuttavuus nähdään työssä.

Tutkimus suoritettiin laadullisella tutkimusotteella. Määrällisen tutkimuksen kyselymetodia käytettiin tutkittaessa koko henkilöstön mielipidettä tutkimusteemoihin. Teemahaastattelulla täsmennettiin asiaa ja etsittiin tarkentavia vastauksia tutkimuskysymyksiin.

Tutkimustuloksena voidaan todeta, että osaamiskartoitukset on toteutettu, mutta niistä saatu tieto on jätetty hyödyntämättä. Niiden tekeminen koettiin kuitenkin tärkeäksi. Ammatillisen osaamisen kehittämisessä pidettiin tärkeimpänä ulkoisia koulutuksia niistä saadun tiedon kohdentamisen takia. Uutta tietoa on pystyttävä työssä hyödyntämään, jotta se oikeasti sisäistetään.

Tutkimuksesta saatujen tietojen ja oman pohdinnan perusteella ehdotetaan jatkokehittämisenä laajemman osaamistietojärjestelmän käyttöönottoa. Järjestelmä tukisi laajemman osaamispääoman hyödyntämistä mm. rekrytointiprosesseissa. Keskeisenä kehityskohteena tutkimuksesta ilmeni, että tiimien tulisi parantaa sisäistä toimintaansa. Koulutusten ja työelämäjaksojen paikkojen valinta pitäisi suorittaa tiimin sisäisten osaamistarpeiden mukaisesti. Lisäämällä keskustelua tiimeillä olisi mahdollisuus tulla itseohjautuviksi työyksiköiksi.

This thesis is made in co-operation with the North Karelia Vocational College’s Technology and Culture training programs. The aim of this study was to examine the staff's view on the entire knowledge-mapping process: How do employees feel that they learn something new, with what measures learning is considered most successful and how the effectiveness of learning shows in their own work.

The study was conducted by a qualitative research approach, in which the quantitative questionnaire survey method was used to study the whole staff’s opinions on survey themes. Theme interviews clarified the matter and were used to find the answers for the research questions.

As a result can be stated that knowledge surveys have been carried out, but the infor-mation is left unexploited. Their completion, however, was felt to be important. In professional expertise development external trainings were considered the most important because of their targeting. One must be able to use new information in work in order to be able to really internalize the information.

Based on research data, adaptation of a wider knowledge mapping system is recom-mended so that the existing know-how can be better utilized and used as a support in the recruiting process. Teams must improve their internal processes to enable a wider range of learning as the education and work-week jobs are selected in accordance to the team's needs. By using more efficient discussion within a team they could develop into self-guided working units.